Katri Tapola : Ihmetyksiä : tarinoita ja kuvia hämmästyneille

Kun jokin asia, kuten kinastelu, virheostos tai perjantai, toistuu säännöllisesti, se herättää kummastusta. Jos asiaa pysähtyy miettimään oikein tarkasti, huomaa että toistuvuus saa aikaan oikeastaan enemmän ja perustavanlaatuisempaa ihmetystä kuin puhdas sattuma. Me löydämme itsemme tutuista tilanteista ja aina vain jaksamme ihmetellä niitä. Mihin cocktailtikut ovat kadonneet kun alamme askarrella minikokoisia itsenäisyyspäivälippuja? Miksi pölynimuri on jokaisen viikkosiivouksen alussa yhtä vaikea saada ulos komerosta? Kuinka on mahdollista, että joka kevät laihdutetaan? Siihen ja moneen muuhun arkipäiväämme
raskauttavaan kysymykseen pyrkii vastaamaan Katri Tapola kirjassaan Ihmetyksiä.

"Ainahan niin on, että se mitä suunnittelee, ei toteudu. Kun jotain sovitaan, sopimus peruuntuu. Kun bussia odotetaan, bussi ei tule. Työkiireessä hoidetaan sairasta lasta ja urheiluharrastuksen koittaessa loukataan jalka. Elämä siirtyy hetki hetkeltä, päivä päivältä, viikko viikolta eteenpäin. Tupaantuliaisiin ei mennä. Ei mennä häihin eikä syntymäpäiville. Auto ajetaan ruttuun kun sitä eniten tarvitaan. Tilattu matka jätetään väliin ja suunniteltu juhla jää pelkäksi suunnitelmaksi.

Ainahan niin on, mutta silti sanotaan: Miten aina voikin käydä niin! Ja jatketaan: Juuri kun piti olla se-ja-se, kävikin taas näin! Ihminen ihmettelee tavanomaisuutta. Jos hän ymmärtäisi miten aina käy, hän eläisi tyytyväisin mielin muassaan ne rippeet, jotka päivästä jäi. Mutta: ihminen tahtoo uskoa suunnitelmien toteutumiseen, ihminen tahtoo mieluummin ihmetellä kuin tyytyä, viimeiseen testamenttiin saakka, hengenvetoon, jolloin alati eteenpäin pakkaantunut elämä käy kohti loppua ja yllätysvieras viikate olallaan on
jo ovella. Sillä: ainahan niin on, että se mitä ei suunnittele, toteutuu. Ja ainahan hautajaisiin mennään."