Pöytä koreaksi : kattauksen ja pöytätapojen historia

Olaus Magnus väitti pohjoisten kansojen historiassaan 1555, että lasi ei
helposti särkyvänä sopinut rajuihin pohjoismaisiin juomatapoihin. Onko tästä
näyttöä? Milloin haarukka tuli Suomeen? Millainen oli 1700-luvulla käytetty
kahvikannu? Mikä on "solitaire" tai "surtout"? Onko pöytä aina peitetty
liinalla? Milloin alettiin kattaa noutopöytää? Mitä yhteistä on Ranskan
Aurinkokuninkaan hovilla ja suomalaisen sahanomistajan päivällispöydällä 1800-
luvun lopussa"
Kiinnostus ruokaan ja ruokailuun on herättänyt kysymyksiä myös eri
aikojen ruokailutavoista ja etenkin ruokapöydän kattamisesta. Tällainen tieto on
hyödyllistä niin teemajuhlaa suunnittelevalle kotikokille kuin heille, jotka
työnsä puolesta joutuvat lavastamaan ruokailutilanteita. Selvittämällä
kattausten historiallisia taustoja ja yhteyksiä syvennetään kattaus- ja
pöytätapojen ymmärtämistä. Kirjan toivotaan myös herättävän uusia ajatuksia
kattajissa ja innostavan heitä luovaan kokeiluun. Samalla pyritään motivoimaan
nuorisoa hyvien pöytätapojen noudattamiseen - meluaminen, hörönauru ja röyhtäily
oli tavallista keskiajan ruokapöydässä, mutta kuuluuko sellainen käytös
nykypäivään"
Kirsti Grönholm kirjoittaa pöytätavoista sekä arjen ja juhlan
pöydänkattamisesta, Kaisa Koivisto kattausten lasiesineistä, Marketta Tamminen
pöytähopeista ja -tekstiileistä, Marjut Kumela keramiikasta. Näiden keskeisten
aihepiirien lisäksi käsitellään tietoruutuina eri ilmiöitä kuten pöydän
koristelua ja tupakointia ruokapöydässä. Kirjaan liittyy piirroksina luettelot
eri aikojen pöytähopea- ja lasistomalleista sekä tavallisimmista Arabian
astiastoista. Aihetta käsittelevä näyttely on esillä Designmuseossa marraskuusta
2005 tammikuun loppuun 2006.