Johan Theorin : Verikallio

Kevät on tullut Öölantiin ja vanha merikapteeni Gerlof Davidsson on saanut uusia naapureita. Talven aikana on aution kivilouhimon viereen rakennettu kaksi luksushuvilaa, jotka jättävät varjoonsa vanhat kivityömiesten parakit. Yhdessä huvilassa asuu Vendela Larsson, jolle Öölanti on lapsuudesta tuttu paikka. Lapsena hän on tutustunut alvarilla tanssiviin keijukaisiin, ja hän toivoo nytkin saavansa niiltä apua. Miehelleen Maxille hän ei tietenkään voi puhua sellaisesta mitään.

Hiljattain eronnut Per Mörner puolestaan on perinyt vanhan parakin mökikseen. Per ja hänen teini-ikäiset lapsensa tulevat Öölantiin viettämään pääsiäistä ja saavat yllättäen vieraakseen Perin isän, Jerryn, jonka Per pelastaa ilmeisesti tahallaan sytytetystä talosta. Jerryllä on pahamaineinen menneisyys, ja tähän asti Per on onnistunut pitämään isänsä poissa lastensa elämästä.

Gerlofia huolestuttaa se, että uudet huvilat on rakennettu peikkojen ja keijukaisten rajaalueelle, jonka merkkinä kulkee verenpunainen viiva kalliossa. Hän tietää, että verirajan yllä on aina leijunut epäonnen aura.