Osmo Apunen : Linjamiehet : Paasikivi-seuran historia

Linjamiehet seuraa 1958 perustetun Paasikivi-Seuran vaiheita läpi kylmän sodan ulkopoliittisten
linjataistelujen. Se kertoo, miten syntyi Paasikiven-Kekkosen-linja, mitä venäläiset sillä
tarkoittivat ja milloin Kekkonen siirtyi Paasikiven linjalta Paasikiven-Kekkosen-linjalle. Menettikö
Suomi lopullisesti Viipurin kun Hruštšev kukistui? Linjamiehet liikkuu ulkopolitiikan kulisseissa
etsien todellisia vaikuttajia. Se paljastaa, miten noottikriisi todella ratkesi ja mitä siitä seurasi, miksi
Kekkonen ehdotti ydinaseetonta Pohjolaa ja kuka oli turvallisuuskonferenssin "isä".
Suomen ulkopolitiikasta ilmenee sellaistakin, mistä edes tutkijat eivät saaneet puhua, samoin kuin
se millä tavoin presidentti Koivisto lunasti lupauksensa siirtyä ulkopolitiikassaan Kekkosen linjalta
Paasikiven suuntaan. Kirjassa kuvataan myös, kuinka Koiviston seuraajat luopuivat Suomen
puolueettomuudesta ja Paasikiven-Kekkosen-linjasta.

Linjamiehet on Suomen ulkopolitiikan mikrohistoriaa, perustavalla tavalla uusi tulkinta siitä, miten
Suomi selvisi kylmästä sodasta ja otti paikkansa Euroopan unionissa. Kirja on kuvaus Urho
Kekkosen sisäpiiristä, Kustaa Vilkunasta ja Ahti Karjalaisesta Eino S. Repoon. Se kertoo, miten
ruotsinkielisen älymystön edustajat Jan-Magnus Janssonin johdolla asettuivat 1957 Kekkosen tueksi
ja mitä he tarkoittivat uudella isänmaallisuudella. Yöpakkasten kriittisimmällä hetkellä Kekkosen
tueksi koottu Victorian piiri järjestäytyi ulkopoliittiseksi seuraksi, joka ryhtyi vaalimaan Paasikiven
perintöä.

Emeritusprofessori Osmo Apunen (s.1938) toimi Kekkosen aikana Ulkopoliittisen instituutin
johtajana ja YK-valtuuskunnan jäsenenä, tutki Suomen ulkopolitiikkaa ja kansainvälisten suhteiden
historiaa ja opetti Helsingin yliopistossa kehitysmaiden poliittista historiaa. Hän on palvellut
toimistopäällikkönä ulkoministeriön poliittisella osastolla, Suomen ETYK-valtuuskunnan jäsenenä
ja myöhemmin asiantuntijana. Tampereen yliopistossa Apunen opetti kansainvälistä politiikkaa
vuodesta 1973 lähtien 30 vuoden ajan, toimi ulkoministeriön aseidenriisuntakysymysten
asiantuntijana ja kirjoitti 1977-1984 ulkopoliittisia kolumneja Demariin.