Minä Cheeta : omaelämäkerta

Liberian viidakosta vuonna 1932 siepattu simpanssi Cheeta on Hollywoodin kulta-ajan viimeisiä elossa olevia tähtiä ja elokuvahistorian sympaattisimpia ilmestyksiä. Hän seikkaili Johnny Weissmullerin rinnalla yhdessätoista Tarzan-filmissä ja lunasti tiensä katsojien sydämiin ilmeillään, äänellään ja notkeudellaan.

Häikäisevä elokuvaura sai nolon päätöksen vuonna 1967, kun viimeiseksi jääneen elokuvan kuvauksissa Cheeta puraisi pääosan esittäjää Rex Harrisonia sormeen. Comeback ei ottanut tulta, ja eläkepäiviään Palm Springsissä viettävä taiteilija on sittemmin omistautunut maalausharrastukselleen. Nyt on muistelmien vuoro.

Jo aikalaiskriitikoiden mielestä Cheeta päihitti lahjoillaan useimmat vastanäyttelijänsä, mutta tähän päivään mennessä hän ei ole saanut mielestään ansaitsemaansa tähteä Hollywood Boulevardille. Simpanssinäyttelijä on nähnyt pitkän uransa aikana paljon ja kertoo nyt kaiken - mitään häpeämättä ja peittelemättä.

Tiettävästi maailman vanhin simpanssi tunnustaa avomielisesti myös kamppailunsa alkoholin, sikareiden ja muiden paheiden kanssa. Lisäksi Cheeta kertoo arkailematta, keitä kuuluisuuksia hän Hollywoodin viihdeviidakossa eniten inhosi - ja vihaa vieläkin, suorastaan apinan raivolla.

Muistojen kokoelmasta hahmottuu simpanssin ainutlaatuinen näkökulma ihmisten maailmaan. Oliko Janea näytellyt Maureen O'Sullivan mustasukkainen Cheetan ja Johnny Weissmullerin luontevasta ystävyydestä? Millaista oli kumota cocktaileja Humphrey Bogartin ja Katherine Hepburnin kanssa? Luvassa on monia skandaalimaisia paljastuksia, mutta onneksi apinalle kaikki on sallittua!

Minä Cheeta on hauska ja viihdyttävä teos, jossa Hollywoodin hullunmyllyyn tempaistu simpanssi irvistää häijysti perinteisille muistelmille ja esittää piikikkäätkin huomionsa hurmaavalla tavalla. Tuntemattoman haamukirjoittajan kirjaama tähtielämäkerta on Britanniassa valittu jo ennen ilmestymistään Guardian-lehden kirjallisuuspalkinnosta kilpailevien ehdokkaiden joukkoon.