Pirkko Mäntynen : Talosta mökkiin, mökistä tehtaaseen

Talosta mökkiin, mökistä tehtaaseen - teos kertoo Iida Maria Rämän ja hänen sukunsa tarinaa 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuvuosikymmeniin. Päähenkilö ja hänen sukulaisensa elivät Valkealan pitäjässä, josta Kuusankoski ja Kouvola irtautuivat 1920-luvun alussa.

Iida Maria syntyi maalaistalon pojan vanhimpana lapsena ja vietti lapsuutensa turvatuissa oloissa suurperheen parissa. Teoksessa kuvataan tarkasti entisajan maalaiselämää luontaistaloudessa. Lähes kaikki, mitä perheessä tarvittiin, tehtiin itse. Pienestä pitäen Iida oppi tekemään talon naisille kuuluvia töitä; hoiti nuorempia lapsia, eläimiä, kasvimaita ja perheen ruokahuoltoa. Nuoruus oli hauskaa aikaa, mutta se loppui nopeasti avioitumiseen taloon töihin tulleen miehen kanssa. Runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana Iida synnytti kahdeksan lasta.

Kun lapsia oli viisi, Iida muutti perheineen synnyintalostaan naapuripitäjään, pieneen miehensä rakentamaan mökkiin. Iidan ikääntyvät vanhemmat muuttivat perheen mukana. Elämä oli lasten synnyttämistä, vauvojen ja pikkulasten hoitoa ja vanhempien ja puolison sairastuttua heistä huolehtimista heidän kuolemaansa saakka. Köyhyys oli ankaraa. Velkaannuttiin kauppoihin, ja lapset joutuivat hyvin nuorina ansioon talollisille, lapsenlikoiksi, pikkupiioiksi, paimeniksi ja renkien apulaisiksi.

Kun vanhemmat ja puoliso olivat kuolleet ja vanhimmat lapset jo aikuisia, Iida myi mökin ja muutti Saarentoon, pitäjän eteläosaan. Työpaikka löytyi Lappakosken villatehtaalta. Myös lapset työllistyivät tehtaisiin.

Iida Marian ja hänen perheensä kuvaus perustuu pääasiassa elämäkertatietoihin. Tärkeää on myös se, että naiset kerrankin asettuvat sukuhistoriassa pääosaan. Suvun tarinaan liittyy saumattomasti taustoittavaa yhteiskunnallista ja poliittista historiaa.

Olen eläkkeellä oleva yliopistonlehtori. Kirjan päähenkilö, Iida, on minun isoisoäitini. Ennestään en tiennyt hänestä juuri mitään ja siksi jouduin tekemään paljon taustatyötä. Sukututkimuksen avulla selvitin Iidan perhesuhteita ja sukulaisia ja kirjallisuuden kautta hahmotin entisajan maalaiselämän piirteitä, elinympäristöä, ihmisten työtä ja toimintaa. Työaikanani sain tutkijakoulutusta, josta on ollut hyötyä taustatyön tekemisessä.