Taina Adolfsson : Pakotettu elämä

Tainan kertomus käsittelee elämää, joka pakotettiin lapselle vastoin hänen tahtoaan. Kuusivuotiaana hänet pakotettiin vaihtamaan maata ja kieltä. Hän kadottaa perheensä Suomessa ja pakotetaan elämään kahden aikuisen kanssa Ruotsissa, aikuisten joita hän ei itse koskaan olisi kutsunut ”perheeksi”, jos hänellä olisi vain ollut mahdollisuus valita.

Ruotsalaisten adoptiovanhempien luona Taina joutuu seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi heti ensimmäisistä hetkistä lähtien alkoholisoituneen adoptioisänsä taholta. Tainan adoptioäiti tietää mitä tapahtuu, mutta valitsee hyväksikäytöstä vaikenemisen. Se sijaan hän rankaisee alinomaan Tainaa puhumalla tälle, että tämä on tyhmä, lihava, ruma ja epäonnistunut.

Aikuisena Taina taistelee huonoa itsetuntoaan ja minäkäsitystään vastaan. Juurettomuuden ja vierauden tunne seuraa häntä. Hän pelastaa muita eksyneitä sieluja silloin kun hänen itse asiassa olisi ollut tarpeen pelastaa itse itsensä. Hän ei tajua, kun häntä hyväksikäytetään eikä osaa sanoa ei tuhoaville ihmissuhteille, koska hänen on vaikea asettaa rajoja. Tainan kaipuuta rakkauden ja myönteisen tuen perään käytetään hyväksi yhä useammin vähemmän turhantarkkojen ihmisten taholta, ja alkoholista tulee Tainan keino kestää sietämätöntä olotilaa. Kun hän yrittää saada oikeutta elämälleen ja kokemuksilleen, häntä rangaistaan, tällä kertaa lääkärien ja muiden viranomaisten toimesta.

Taina Adolsson kasvoi Punkalaitumella Suomessa elämänsä ensimmäiset kuusi vuotta. Äiti sairastui tuberkuloosiin ja Taina sijoitettiin isoäitinsä nuorimman siskon luo maataloon Punkalaitumen ulkopuolelle. Täällä Tainassa heräsi rakkaus eläimiin ja luontoon. Hän koki suuren shokin, kun hänet äidin kuoltua pakotettiin jättämään Suomi ja sijoitettiin kasvatuslapseksi Ruotsiin sodan riehuessa Suomessa. Sittemmin hänet adoptoitiin vastoin sukulaisten ja hänen omaa tahtoaan kasvatusperheeseen ja hänen oli jäätävä Ruotsiin. Tainasta tuli yksi Suomen monista sotalapsista sillä erotuksella, ettei hän saanut koskaan palata sukulaisten hoiviin Suomeen.
Siitä teoksen nimi pakotettu elämä.

Taina vajosi lapsuudenajan depressioon, koska häntä kohdeltiin ankarasti. Myös sukulaisten menetys kauas Suomeen jätti syvät jäljet.

Ruotsalainen pankinjohtajaperhe osoittautui aivan muuksi kuin saman kaupungin asukkaat tiesivät. Uskovainen kasvattiäiti ja pankinjohtajaisä olivat arvostettuja ihmisiä, joista ei uskottu pahaa. Itse asiassa suljettujen ovien takana tapahtui asioita, joita kukaan ei saattanut aavistaa. Siistin ulkoasun takana piili pedofiili, joka käytti pientä tyttöä seksuaalisesti hyväksi. Lastensuojelulautakunta teki Tainan kohdalla adoptiopäätöksen ja dokumentissa lukee, että adoptio on lapsen eduksi.

Pakotettu elämä on riipaiseva kuvaus siitä, kuinka Taina murtuu hyväksikäytön seurauksena ja se muovaa hänen persoonaansa ja käyttäytymistään suuntaan, jota Taina joutuu käsittelemään koko elämänsä ajan.

Tainan kirja on julkaistu Ruotsissa nimellä Påtvingat liv. Taina otettiin kirjan perusteella jäseneksi Sveriges Läromedels Författarförbundiin ja hän on käynyt luennoimassa elämästään eri puolilla. Teoksesta on lainauksia Lundin yliopiston kirjasarjassa Varför berättar inte barnen. Taina on myös jäsen AFO:ssa, Organisationen för vuxna adopterade och fosterbarn. Hän on jäsen myös yhdistyksessä Stulen Barndom.

Taina Adolfsson on saanut teoksestaan kunniamaininnan radio Short Dox lyhytdokumenttikilpailussa Tempofestivaaleilla vuonna 2016. Kunniamaininta julkaistiin Tukholmassa radio- ja filmimaailman eliittien toimesta.