Pentti Mäensyrjä : Korpiemme kontio : eilen, tänään, huomenna

Vuonna 1971 Suomen luonto näytti varsin erilaiselta kuin nykyään - ja rajusti nykypäivän politiikasta erosi myös luonnon käyttö. Tuohon aikaan ihmisten tietoisuuteen alkoi nousta ristiriita luonnonvarojen hyödyntämisen ja suojelemisen välillä, ja suurpedot olivat tämän kysymyksen ensimmäisiä ilmentäjiä.

Kirjassaan pitkän linjan erämies ja silloinen Lapin Kansan toimitussihteeri Mäensyrjä pohti, miten karhuun oli suhtauduttava uutena, teollisena aikana. Kun asumattomat erämaat hupenivat, törmäsivät yhteen myös karhun ja ihmisen etu - joillekin kontiosta tuli luontomme tarunhohtoinen kuningas, toisille vihattu elinkeinontuholainen tai hohdokas riistalaji. Mäensyrjän puheenvuoro kuului ensimmäisiin, joilla näkemyksiä yritettiin punnita ja sovittaa yhteen.

- Vanhan ajan karhunpyynti- ja karhutarinaperinteen viimeiset vuosikymmenet

- Karhukannan häviämisen historia Länsi- ja Etelä-Suomessa - ja sittemmin toteutuneet paluun mahdollisuudet