Pentti Mäensyrjä : Korpiemme kontio : eilen, tänään, huomenna

Takakansi

Pentti Mäensyrjä (1926–1992) oli toimittaja ja eräkirjailija. Lopella syntynyt ja Karkkilan Vaskijärvellä pitkään asunut Mäensyrjä muutti vuonna 1955 Kuusamoon, jossa hän työskenteli toimitussihteerinä Koillismaanossa. Pian hän kuitenkin muutti Rovaniemelle, jossa hän toimi Lapin Kansan toimitussihteerinä eläkeikälle siirtymiseensä asti.

Vuonna 1971 Suomen luonto näytti varsin erilaiselta kuin nykyään. Ihmisten tietoisuuteen alkoi nousta ristiriita luonnonvarojen hyödyntämisen ja suojelemisen välillä. Suurpedot olivat tämän kysymyksen ensimmäisiä ilmentäjiä. Karhulla on suomalaisessa mielenmaisemassa oma, erityinen paikkansa. Sen ympärille on kertynyt lukemattomien tarinoiden verkko. Kansanperinteessä kontio on rohkeuden ja voiman vertauskuva ja erämiehen kunnioitettu, pelätty vastustaja. Kirjassaan Mäensyrjä pohtii, miten karhuun oli suhtauduttava uutena, teollisena aikana. Kun asumattomat erämaat hupenivat, törmäsivät yhteen karhu ja ihmisen etu. Toisille kontio oli luonnon taruhohteinen kuningas ja toisille vihattu elinkeinointuholainen tai hohdokas riistalaji. Pitkän linjan erämiehen tarkkaan punnittu puheenvuoro on osoittautunut monelta osin hämmästyttävän selväkieloisiksi.

Esittely

Vuonna 1971 Suomen luonto näytti varsin erilaiselta kuin nykyään - ja rajusti nykypäivän politiikasta erosi myös luonnon käyttö. Tuohon aikaan ihmisten tietoisuuteen alkoi nousta ristiriita luonnonvarojen hyödyntämisen ja suojelemisen välillä, ja suurpedot olivat tämän kysymyksen ensimmäisiä ilmentäjiä.

Kirjassaan pitkän linjan erämies ja silloinen Lapin Kansan toimitussihteeri Mäensyrjä pohti, miten karhuun oli suhtauduttava uutena, teollisena aikana. Kun asumattomat erämaat hupenivat, törmäsivät yhteen myös karhun ja ihmisen etu - joillekin kontiosta tuli luontomme tarunhohtoinen kuningas, toisille vihattu elinkeinontuholainen tai hohdokas riistalaji. Mäensyrjän puheenvuoro kuului ensimmäisiin, joilla näkemyksiä yritettiin punnita ja sovittaa yhteen.

- Vanhan ajan karhunpyynti- ja karhutarinaperinteen viimeiset vuosikymmenet

- Karhukannan häviämisen historia Länsi- ja Etelä-Suomessa - ja sittemmin toteutuneet paluun mahdollisuudet