A. A. Fair : Rohkea rokan syö

Lihava pankkitili oli aina ollut varmin keino päästä Bertha Coolin suosioon — ja Lamont Hawley edusti rahan mahtia. Hän edusti suurta vakuutusyhtiötä, joka haistoi jotakin mätää eräässä korvausvaatimuksessa: 30 000 dollaria auto-onnettomuudessa muka loukkaantuneesta niskasta. Pulma oli siinä, että niskan omistaja oli häviny tietymättömiin: kaunis vaaleaverikkö, joka kolarin sattuessa oli ollut niin ymmärtäväinen ja tyyni. Totta puhuen liiankin tyyni, kuin olisi ennenkin ollut sellaisessa mukana. Donald ei pitänyt tapahtumaa jutusta. Miksi kutsui suuri vakuutusyhtiö turvautui ulkopuoliseen etsivätoimistoon apua? Mutta Berthan pienet ahnaat silmät laskivat jokaisi dollariet — ja Donald pani toimeksi. Niin monet muhkeat, isorinnat naisen oli saanut kiertämään sormensa ympärille, että lamontin elämä sai juuri kolhuja. Eikä mielenkään, sillä mitä tekemistä sillä ruumiilla oli Donaldin auton tavarasäiliössä?

A. A. Fairin eli Erle Stanley Gardnerin hauskin keksintö on yhdistelmä Bertha Cool ja Donald Lam, kuten lukija toteaa tämänkin kirjan ääressä.

Muita A. A. Fairin kirjoja: Kolmas laukaus, Kun on leikkiin lähtenyt, Naiset pitävät kiirettä, Poikamiehet pitkästyvät, Pässinpää kuolevat perjantaisin, Pöllöt eivät räpyttele, Rahaa kuin roskaa, Varokaa kurveja.