A. Aijal Uppala : K.A. Wegelius

Pohjois-Karjalassa vanhempi polvi muistaa vielä Joensuun lyseon entisen uskonnonlehtorin ja rehtorin K. A. Wegeliuksen (1864—1939), ja nuoremmatkin ovat hänestä kuulleet. Rehtori Wegelius oli koko elämänsä ajan luja ja sytyttävä isänmaanystävä, mikä ilmeni varsinkin sortovuosina, maamme itsenäistymisen aikana ja 1930-luvun sekavina vuosina. Julkaisemissaan teoksissa hän myötäelién kuvaa jääkäriaataktivismia, erityisesti myös kansanmiesten ja -naisten osuutta siinä. Jääkäriliitto otti hänet kunniajäsenekseen vuonna 1925. Itsenäisyystaisteluun liittyvistä tapahtumista hän on kirjoittanut yhdeksän teosta, joista huomattavin on 'Aseveljet I—II.'.

Varsinaisen kouluviran ja siihen liittyvien tehtävien ohella K. A. Wegelius toimi monin tavoin yhteiskunnan hyväksi, oli mm. innokas kansanvalistusmies, aktiivisesti mukana maakunnan tietojen kohentamisessa ja yleensä hyvin näkyvä hahmo asuinpaikkakuntansa toiminnassa. Eipä ihme, että kotiseutu on pystyttänyt tälle lämminhenkiselle, suorasaniselle miehelleän muistokiven.

Wegeliuksen suku on lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta Seinäjoen Uppalan talosta. Pastori A. Aijal Uppala, rehtori Wegeliuksen poika, on lukuisien, isänsä elämäntyötä seuranneiden henkilöiden kannustamana ja Karjalaisen kulttuurin edistämistä auttamaan tuottanut tämän merkittävän miehen henkilökuvan ja elämänvaiheet jälkipolvillekin.