A. H. Tammsaare : Korpiojan isäntä

Takakansi

Nuori ja vanha Eesti:
"A. H. TAMMSAARE" julkaisi tuotantonsa alussa Viron kyläluaturalasimin täydellisimmät taideteokset. Mutta hän ei kauaksi aikaa pysähtynyt tähän aihepiiriin. Hän valloitti Viron kirjallisuudelle piankin uuden alan, mitä siihen asti vain Wilde oli ohimennen käsitellyt, alkaen kehitellä nimenomaan puhdasta sielunelämää käsittelevää novellia ja romaania. Myöhemmällä tuotannollaan hän on edistänyt ihmiskuvauksen taitoa Virossa. Erityisesti voi näin sanoa hänen romaanistaan "Korpijoisnähtä", jonka aihe taas on otettu kyläyhteiskunnasta, mutta jonka muodossa ilmenevät Tammsaaren myöhäisimmät uus-realistiset, henkeroidyt ja hienostetut otteet." - Friedebert Tuglas.

IHMISEN VARJO. Elsa Enäjärven suomentamia virolaisia novelleja. 192 s. 20:-, sid. 35:-
Viiden tunnetuimman virolaisen kertomakirjailijan: Jaan Oksin, Friedebert Tuglasin, A. H. Tammsaaren, Jakob Mändmetsin ja Albert Kivikaín valikoitumuksia. Toimittajan alku lause muodostaa samalla supean virokielisen kirjallisuuden esittelyn.

VIRON KANSAN RUNOJA. (HEIMOKANNEL I.) A. O. Väisäsen suomentama komea valikoima. 208 s. 30:-, sid. 45:-
"Kokoelma sisältää parasta ja kauneinta, mitä virolainen kansanrunous tarjoaa." (Leht. W. Grünthal-Ridala.)

Esittely

Viron kansalliskirjailijan esikoisromaani vuodelta 1922 sijoittuu pohjoisvirolaiselle maaseudulle. Teos kuvaa koskettavasti ja terävästi vasta itsenäistyneen maan yhteiskunnallisia ristiriitoja. Samalla se on Katku-nimisen maalaistalon perineen, miestaposta vankilassa istunen Villun ja Korpiojan tilan ainoan tyttären Annan traaginen rakkaustarina. Teoksen loppuratkaisu on ajankohtaansa nähden rohkean epäsovinnainen ja herätti romaanin ilmestyessä suuren kohun kotimaassaan.

Kieleltään ja teemoiltaan Korpiojan isäntä on yhtä puhutteleva ja ajankohtainen kuin ilmestymisaikanaan. Edellinen Juhani Salokantelen Tammsaare-suomennos Rakastin saksalaista oli vuonna 2020 Agricola-romaanisuomennoskilpailun kolmen finalistin joukossa.