A. I. Kuprin : Valitut kertomukset

ALEKSANDR IVANOVITS KUPRIN (1870–1938) on ajallisesti viimeisiä vanhan Venäjän kerto­jamestareita, maansa klassillisen realismin perinteiden jatkaja. Hänen tuotantonsa paras osa sijoittuu vallankumousta edeltäneeseen aikaan, myrskyisiin vaellusvuosiin, jolloin kiihkeä uteliaisuus ja elämänjano ajoivat kirjailijaa paikasta paikkaan, ammatista toiseen. Hän tunsi kapakat, leskientalot, täysihoitolat ja sirkusseurueet, armeijan ja upseerien tavat, eläytyi yhtä hyvin viheliäisen kulkurin kuin herrasmiehen osaan. Kertomukset Mustan meren kalastajien rennosta elämästä ovat lähelle omakohtaisesti koettua todellisuutta. Kokoelmaan sisältyy useita rakkauskertomuksia. Kuprin osasi kuvata kiusattuja, myos naisia, kiihkeitä maalaistyttöjä, aatelisrouvia, prostioituja.

Useimpien kertomusten pohjana on autobiografinen aineisto, ja juuri tämä antaa Kuprinin proosaan parhaalle osalle kuihtumattoman tuoreuden ja rikkauden, niin kuin Juhani Konkka huomauttaa valikoimansa kokoelman esipuheessa. Kuprin kirjoittaa asiantunte­muksella mistä tahansa. Neuvostoliitossa Kuprinin tuotanto elää yhä, hänen teoksiaan julkaistaan ja filmataan jatkuvasti.

Korneli Zelinski luonnehtii häntä teoksessaan »Neuvostokirjallisuus» seuraavasti: »Kuprinin sävel­timenväot ja hänen värinsä ovat runsaat, hänen aurinkonsa on kirkas, hänen varjonsa tiheät, ja kaikessa tuntuu taiteilijan sisäinen, elämänhaluinen temperamentti. Hän oli hyvin selkeä, palaa ja elämänhaluinen lahjakkuus.»