Aapeli : Pikku Pietarin piha

Aapelin uusi teos on 'ryhmäkuva' ihmisistä, kertomus surkeudesta ja ilon muruista. Eipä ihme, vaikka Pietari Jormalainen pistäytyikin joskus Taivaan Isän pakeilla tavoittamassa tupakkitellin kuollutta äitiään. Tapahtumille antaa vauhtia nainen — kookas kuin vesitori. Hän on Karoliina, joka valaa pihaalaisten elämään uskoa, toivoa ja rakkautta.

"Pikku Pietarin piha' on todellisen humoristin ja ihmistuntijan työpajasta lähtöisin."

"Mikä täydellisyys, ilo ja viisaus mahtuukaan näiden kansien väliin! Aapeli on 'Pikku Pietarin pihassa' ottanut ratkaisevan askeleen taiteessaan. Hän on voittanut tavoittamattoman ja välittänyt sen lukijalleen oikeana ja eheänä. Se jo lähenee ilmaisun ihmettä. — 'Pikku Pietarin piha' on humoristinen ja vilkas kirja, joka tulvii ystävällistä ymmärtämystä kaikenlaisia ihmisiä ja elämän ilmiöitä kohtaan. Se on viisaasti ja herkin mielin kirjoitettu, ja siksi se myös liikuttaa lukijan mieltä. Se on ennen kaikkea rakas ja hymyilevä kirja tästä elämästä."

"Aapeli riemuitsee — ja lukijan on mahdotonta olla riemuitsematta. — Pienestä pihasta on pienissä puitteissa syntynyt suurta. Kehotan kaikkia käymään pikku Pietarin pihalla. Siellä viihtyy ja viisastuu." (Päivän Sanomat)