Aarre M. Peltonen : Eino Leinon pakinat 1

Eino Leinon pakinoita ei tähän mennessä ole ilmestynyt erillisen kirjan asussa. Noin 250 koseeran aineistosta on valikoivien välityksellä tunnettu ai noin nostaa 32 pistävää myrkkytilaa.
Nyt julkaistaan räiskyvän hilpeäksi seuramieheksi tunnetun runoilijamestarin päiväpakinasatoa — Mikko Vilkastuksen, Teemun ja Kanttori Sepeteuksen kynänjäljeltä — Aarre M. Peltonen kahteen niteeseen kokoamana, täysin selä laitoksena. Eino Leino, suomalaisen taidekielroan aloittaja, asettuu näin vertailtavaksi muiden suomenkielisten mestarien versairissa sekä tietysti myös hyvän ystävänsä Gustaf Mattsonin kanssa.
Leinon notkea proosatyyli ryöstyy pakinoissa parhaimmillaan, lukemat tarinankertomisen ja kömpelöilyisen ilkeilyn jännittävässä yhdistelmässä, joka on klassista, mutta samalla tuoretta ja ilmeikästä. Siti Leino ei pyrkinyt vain lukijoittensa huvittamiseen. Hänen taidekekkonsa palvelevat radikaalin kulttuuripolitiikan ja rohkean itsenäisyysajattelijan tarkoitusperiä. Eino Leinon pakinat muodostavat johdonmukaiseen kokonaisuuteen korvaamattoman täydennyksen maamme historian vuosissa kahdelta ensimmäiseltä kuohuvata kymmenluvilta ja itsenäisyysajan alusta.
Kulttuuripolitiikkona Leino oli aikansa edellä. Hän ajoi esimerkiksi uskonnonvapauden asiaa, ilmaisi toivomuksi kansalaiskoulujen aikaansaamisesta ja niiden opetusuhelmasta, vastusti sekä kansalliskirkon että reaalipoliittisia. Usein hänen syövyttävän satiirinsa kirjoittikin oli puolueahkdoton sekoittamaton taiteilija-arpahetro ja taiteilija-arpaahtojen jakoon. Sorkkamiehiä, virkamiehiä ja yleensä johtapuheisella tuhmudella oli Leinolla armoton pilkatientäjä. Jolleitinen Leino jaksanut August Aulan talla ahkeraa, niin on mahtaa osaltaan ainakin tehnyt siinä suhteessa voitavaansa.
Pakinoinnin taistelijaleimo hankki itselleen ja koko monipuoliselle elämäntyölleen leppymättömästi välinähiä läyjämipinä ja ahdasmielisimpiin konservatiisempien reaktioita. Hänen yllättävä särinvä ja ajankohtaisen säilytty sanansa herättää varmaan jatkuvasti mielipiteiden vaihtoa eri maailmankatsomusten edustajien välillä.