Agapetus : Totinen torvensoittaja

Teoksen ensimmäisen painoksen ilmestyessä kirjoitti Mika Waltari siitä Maaseudun Tulevaisuuden palstoilla mm. seuraavasti:
»Ehkä riemullisinta tässä iloisessa romaanissa on se lempeä totisuus, jonka varassa tekijä lähtee aivan yksinkertaisen ja luonnollisen sattuman pohjalta kuljettamaan päähenkilöään mitä hurjimpiin selkkauksiin. Nuori insinööri näkee illalla kotiin palatessaan pikkukaupungin museon oven jääneen sattumalta auki ja ajattelee, että mitähän jos pistäytyisi sisällä katsomassa, kun ei ennalle ollut käydäkin. Tästä aivon päähänpisto saattaa hänet lopulta muiden yksinkertaisten sattumain johdosta keskiaikaisen ritarin varustukset yllään laivaan, joka viimeisellä syysmatkallaan jäätyy ulapalle ja pakottaa hänet liittymään torvenpuhaltajaksi kiertelevään sirkusseurueeseen.
Agapetus osaa kirjoittaa. Hänen elävä tyylinsä elävöittää myös hänen henkilönsä. Repliikit ovat kuin suoraan elävän puhujan suusta siepattuja. Mies, joka kykenee kirjoittamaan niin välittömästi ja johtamaan lukijansa niin ehtymättömän ilon lähteille, on todella armoitettu kirjailija.»