Aino Kallas : Elämisen taiteesta : Aino Kallaksen ja Anna-Maria Tallgrenin kirjeenvaihtoa kolmelta vuosikymmeneltä

Takakansi

"En löydä itseäni enää, kaiken sen ihmeen, onnen, autuuden ja kärsimyksen jälkeen, mikä täytti päivät Kööpenhaminassa. Omenapuut kukkivat täällä; ennen rakastin niitä, nyt en niitä näe. En ymmärrä mitään, vähemmän elämää ja sen tarkoitusta. Mutta ihanaa ja rikasta meillä oli, rouva Kallas, oli, oli, emmekö voi sen oikein riemuiten huutaa!"

Kirjailija Aino Kallaksen ja kirjallisuuskriitikko Anna-Maria Tallgrenin harvinaislaatuinen ystävyys sai alkunsa Kööpenhaminan kirjailijakonferenssissa toukokuussa 1919.

Keväällä 2007 Otavan arkistosta löytyi sinetöity kuori, jossa oli Aino Kallaksen kirjeitä ystävälleen vuosilta 1920–47. Näistä sekä muista kirjeistä toimitettu kokonaisuus kertoo kahden valovoimaisen naisen ajatuksista taiteesta ja elämästä. Samalla se avaa kiehtovan näkymän 1900-luvun alkupuolen kulttuurielämään.

Esittely

Aino Kallaksen syntymästä 130 vuotta - vasta löydetyt kirjeet antavat uutta tietoa kirjailijasta.

Kirjailija Aino Kallas ja kriitikko, esseisti Anna-Maria Tallgren tutustuivat Kööpenhaminan kirjailijakongressissa toukokuussa 1919. Siitä sai alkunsa harvinaislaatuinen ystävyyssuhde, jota välimatkojen takia ylläpidettiin lähinnä kirjeiden ja korttien avulla.

Otavan arkistosta löytyi keväällä 2007 nippu Aino Kallaksen kirjeitä Anna-Maria Tallgrenille vuosilta 1920-47. Näistä sekä SKS:n kirjallisuusarkistosta ja Viron kirjallisuusmuseossa säilytettävistä Kallaksen ja Tallgrenin kirjeistä toimitettu kokonaisuus kertoo kiehtovalla tavalla kahden valovoimaisen kirjallisen naisen ajatuksista taiteesta ja elämästä.