Albertine Sarrazin : Karkulainen : Romaani

albertine sarrazin
Orpokoti, kasvatuskoti, kasvatuslaitos, nuorisovankila, naisvankila, kuritushuone: tausta Algeriassa 1937 syntyneelle Albertine Sarrazinille, josta vuonna 1966 kahden ensimmäisen miltei samanaikaisesti ilmestyneen romaaninsa ansiosta tuli Ranskan kohutuimpia kirjailijoita. Hän sai arvostetun kirjallisuuspalkinnon, häntä juhlittiin, hänen kirjailijanurastaan odotettiin paljon, mutta äkillinen kuolema katkaisi hänen elämänsä heinäkuussa 1967, 30. syntymäpäivän kynnyksellä, juuri kun kaikki oli kääntynyt parhain päin.

karkulainen
on omaelämäkerrallinen romaani, nimensä mukaisesti pako­matkan kuvaus. 19-vuotias tyttö hyppää vankilan muurilta, taittaa nilkkaluunsa, ryömii ja konttaa eteenpäin, joutuu kaltaistensa seuraan ja saa apua. Pako jatkuu piilopaikasta toiseen: Pariisi, prostituoidut, tut­tavia, petoksia, tapahtumia, sattumuksia, onnea rakastetun miehen seurassa, jälleen pidätys, vankila, uusi pako, uusi takais­kuja vankilaan.

»Karkulainen» syntyi vankilassa Albertine Sarrazinin itse­sua viimeksi ollessaan tii vuoden pituisessa vankilatuomiossaan. Albertine Sarrazin ryhtyi kirjoittamaan kokemaansa paperille ja huomasi osaavansa. Kirjoittamisen myötä myös maailma selkiintyi: elämä ei ollutkaan keijukais­tarina, pako vapautta. »Karkulainen» valmistui. Se on kypsä romaani, taidokas kuvaus elämästä järjestyneen yhteiskunnan ulkopuolella, laeista jotka sitä säätelevät, sumeilemat­toman avoimellinen tilitys maailmasta sellaisena kuin sen kokee enimmän ikänsä vankilan muurien sisällä elänyt ihminen. Kielen- ja tyylinta­jultaan Albertine Sarrazin on armoitettu luonnonlahjakkuus: tuore, sanaval­mis ja omaelämäinen. Vankilassa Albertine Sarrazin suoritti ylioppilastut­kinnon, vankilassa hänet myös vihittiin avioliit­toon »Karkulaisen» Julienin kanssa. Sittemmin he perustivat yhteisen kodin, mutta onni ei kestänyt kauan. Albertine Sarrazinin terveys oli murtunut vankilassa, hän kuoli munuaisleik­kauksesta seuranneeseen sydänveritulppaan.