Albertine Sarrazin : Karkulainen

albertine sarrazin
Orpokoti, kasvatuskoti, kasvatuslaitos, nuorisovankila, naisvankila, kuri­tushuone: tausta Algeriassa 1937 syntyneelle Albertine Sarrazinille, josta vuonna 1966 kahden ensimmäisen miltei samanaikaisesti ilmestyneen romaaninsa ansiosta tuli Ranskan kohutuimpia kirjailijoita. Hän sai arvostetun kirjallisuuspalkinnon, häntä juhlittiin, hänen kirjailijaurastaan odotettiin paljon, mutta äkillinen kuolema katkaisi hänen elämänsä heinäkuussa 1967, 30. syntymäpäivän kynnyksellä, juuri kun kaikki oli kääntynyt parhain päin.

karkulainen
on omaelämäkerrallinen romaani, nimensä mukaisesti pakomatkan kuvaus. 19-vuotias tyttö hyppää vankilan muurin, taittaa nikkilauukun, ryömii ja konttaa esteitten, joutuu kaltaistensa seuraan ja saa apua. Pako jatkuu piilopaikasta toiseen: Pariisi, prostituoitujen, metsästäjien, pakenijoiden seura, rikollisjoukkioineen, omaleimainen yömaailma, rakastuminen murhamieheen. Karkulainen ontuu takaisin vankilan seinien suojaan.
»Karkulainen» syntyi vankilassa Albertine Sarrazinin itse vastustaessa tuimasti vankilaelämää ja sulkeutuneisuutta. Albertine Sarrazin ryhtyi kirjoittamaan kokemaansa paperille ja huomasi osaavansa. Kirjoittamisen myötä myös maailma selkiintyi: elämä ei ollutkaan keijukaisinra, pako vapautta. »Karkulainen» valmistui. Se on kypsä romaani, taidokas kuvaus elämästä järjestyneen yhteiskunnan ulkopuolella, laeista jotka sitä säätelevät, sumeilemat­toman saamaton tilitys maailmasta sellaisena kuin sen kokee enimmän ikänsä vankilan muurien sisällä elänyt ihminen. Kielen ja tyylin­taitajana Albertine Sarrazin on armotettu luonnonlahjakkuus: tuore, sanavalmiis ja omaleimainen. Vankilassa Albertine Sarrazin suoritti ylioppilastutkinnon, vankilassa hänet myös vihittiin avioliittoon »Karkulaisen» Julienin kanssa. Sittenmin he perustivat yhteisen kodin, mutta onni ei kestänyt kauan. Albertine Sarrazinin terveys oli murtunut vankilassa, hän kuoli munuaisleikkauksesta seuranneeseen sydänveritulppaan.