Allan Jokinen : Joki ja valkea talo

Suuri, tumma, räjähtäen koskeksi päätyvä joki kulkee tämän kertomuksen lävitse. Suvantorannalla on Sammaleen mökki, suun etäinen, lapsen kuultu satu, asukkainaan tänäkin kesänä Leo, ja hänen Pasi-veljensä ja heidän eripuoleiset vanhempansa, kumpikin eri maailmaa eläen. Kosken kohinan kuuluviilla väikkyy pumppuhuone, valkea talo, jossa Elia asuu, rakastettu.

JOKI JA VALKEA TALO on Leon romaani. Se on syvälle tavoittava kuvaus rajusta nuoruudenmurroksesta, en latutumista lyhyen suven päiviin, katastrofiin johtavasta purkautumisesta ja vihdoin vapaahduksesta ratkaisevan sisällisen järkkymisen jälkeen. 'Minusta tuli se, mikä nyt olen, ja Pasin kuolemasta tuli kynnys, jonka toisella puolella meidän kaikkien elämä sai uuden mittasuhteen, muodon ja sisällön.'

Allan Jokisen kerronta tyyli ei pyri tunteilemiseen, sen viileys muodostaa älyllistä vastakohtaa ilmaisun paksuudelle. Tarkkaavainen lukija havaitsee kuinka tapahtumistensa monikertaisuuksissa ja vaikeaksi puserretussa rakkauden kehitysdraamassa nivoutuu perinnäistä ja irraelista herkkäkorvaisuutta, kuin joen taso jakaisi myös Leon nuoruuskokemuksille kahteen kertomukseen. Niiden välisten jännityksen ja ratkaisun JOKI JA VALKEA TALO kertoo.