Anatoli Pristavkin : Yöpyi pilvi kultainen

Neuvostoliiton läheneminenisyys, Stalinin aikojen väkivaltaiset tapahtumat, ovat keskeisellä sijalla romaanissa, joka kertoo orvoksi jääneiden kaksospoikien kohtalosta. Kolja ja Saska Kuzmin siirretään vuonna 1944, toisen maailmansodan loppuvaiheissa, ylikormitetusta moskovalaisesta lastenkodista kohti tuntematonta päämäärää Kaukasian vuoristossa. Perille päästyään he havaitsevat saapuneensa uskomattoman upealle seudulle mutta autioon kylään. Tunnelma on outo, huonontu, pelottava. Sato on kypsymässä, mutta korjaajia ei näy. Asumukset ovat tyhjällään, siltä näyttää. Mutta kaikenlaiset kummalliset hiippailueet mökkienissä varjoissa yön pimeydessä, venäjää kuulee puhuttavan hiljaa, pelokkaasti. Vasta vähitellen totuus alkaa selvitä — ja sitten kaikki onkin Saskalle jo liian myöhäistä.

Kaikki jännitys-, farssi-, tragedia- ja jopa tieteiskirjallisuuden ainekset ovat läsnä tässä mestarillisesa romaanissa, joka perustuu aikamme todellisuuteen kaikessa julmuudessaan; kokonaisen kansan, itsetseenien karkotukseen Stalinin mahtikäskyllä syytettynä kollektiivisetsi yhteistyöstä natsien kanssa. Pristavkin kertomana ihmisten kahlua, tappamisen kierre, tulee lukijaa liki — mutta niin myös toivo, kenties ajankohtaisempana kuin koskaan kansojen ikiaikaisessa kamppailussa identiteettinsä puolesta.