Andrei Pogozev : Pako Auschwitzista : Neuvostosotilaan tarina

Marraskuussa 1942 seitsemänkymmentä puna-armeijan sotilasta onnistui pakenemaan Auschwitzin keskitysleiristä. Heidän joukossaan oli vanki numero 1418, Andrei Pogožev. Tämä on hänen tarinansa.
Tykistöupseeri Pogožev jäi saksalaisten vangiksi syyskuussa 1941 ja päätyi kohtalotovereidensa kanssa Auschwitzin keskitysleirille. Vuoden kuluttua 10 000 neuvostovangista oli hengissä vain noin 100. Numeroiden takaa voi vain aavistella sitä inhimillisen kärsimyksen määrää, jonka keskellä vangit elivät. Kuolemanleirin arkipäivää leimasivat fyysinen ja henkinen väkivalta, jatkuvasti paheneva aliravitsemus, epätoivo, sairaus ja kuolema.
Jo se, miten Andrei Pogožev säilyi hengissä tässä helvetissä, on itsessään kertomisen arvoinen selviytymistarina. Lähes mahdottomalta pidetyn onnistuneen paon leirivartijoita tekevä kapina huipentuu toiseen taisteluhaavan parantumiseen ja pakenemiseen kohti kaakkoa sodan taittuessa Neuvostoliiton hyväksi rintaman toiselle puolelle kesällä 1943.
Mutta tarina päättyy vasta vuoteen 1967. Silloin järjestetyssä oikeudenkäynnissä Frankfurtissa syytettynä oli Auschwitzin keskitysleirin vartijoita - ja yksi silminnäkijätodistaja oli entinen sotavanki Andrei Pogožev.

Ukrainalainen Andrei Pogožev (1912-1990) toimi ennen sotia kaivosinsinöörinä. Kesäkuusta 1941 alkaen hän palveli puna-armeijan tykistöupseerina, mutta joutui vangiksi jo syyskuussa. Rankkojen sotakokemustensa jälkeen hän palasi siviilivirkaansa.