Andrei Sergejeff : Egyptin historia

Takakansi

Kun karismaattinen presidentti Nasser innosti 1950-luvulla kansanjoukkoja arabiaksi, egyptiläiset kuulivat johtajaltaan heidän omaa puhekieltään ensi kertaa sitten antiikin päivien. Miksi näin, vaikka islaminuskoiset arabit valloittivat tämän kristityn, egyptinki eli sen Bysantin provinssin jo 600-luvulla?

Egyptin historia avaa sivilisaatioiden kehtona toimineen maan monimuotoista vaihetta antiikista nykyaikaan. Maantieteellisesti suojaisa Niilin laakso on Välimeren vilja-aittana ruokkinut sekä ympäröiviä väestöjä että valtakuntien kehittyneitä poliittisia kunnianhimoja. Egyptistä ovat hallinneet niin historian suurin siilialainen imperiumi kuin ainutlaatuinen mamelukkisotilaiden valtakunta.

Myöhemmin Osmanli-imperiumin ja eurooppalaisten suurvaltojen otteesta erkaantunut Egypti on päätynyt tärkeäksi arabiaktivismin, Lähi-idän politiikan ja sotilaisten näyteikkunaksi. Miksi juuri Egypti on muodostunut mallimaaksi koko arabimaailmalle niin sotilaallisten kuin taloudellisten ja hallinnollisten ratkaisujen osalta, tuore historiantutkimus- ja tietokirja luotaa kehityskulkuja: Näyttääkö se valitteluiden sijaan arabiaktiivisuuden heijastavan ajallisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kehitykselle?

Esittely

Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas 2019

Kristitty, egyptinkielinen Bysantin provinssi muuttui 600-luvulta alkaen valtaosin islamilaiseksi arabimaaksi ja lopulta maailman huomion keränneen arabikevään näyttämöksi. Miten Egyptin muodonmuutos tapahtui?

Egypti on historiallisesti ollut useiden imperiumien kehto ja merkittävin arabimaa: islamilaisen kulttuurin sydän, taloudellinen ja sotilaallinen voima sekä kansainvälinen ja vaikutteille avoin ideologinen suunnannäyttäjä. Kaikki viime vuosisadan merkittävät Lähi-idän aatevirtaukset, kuten islamilainen modernismi, panarabialaisuus, islamismi ja jihadismi, ovat syntyneet tai kehittyneet Egyptissä.

Egyptin historia esittelee maan värikkäät vaiheet antiikista nykyhetkeen. Roomalaisajasta ja arabivalloittajien saapumisesta kuljetaan suurten historiallisten kaarien kautta esimerkiksi osmanien kauteen, ranskalais- ja brittimiehityksen aikaan, Suezin kriisiin ja lopulta arabivallankumouksen täyttämille kaduille. Teos on myös täynnä kiehtovia yksityiskohtia esimerkiksi merkittävistä hallitsijoista, joihin islamilaisella ajalla on kuulunut kaksi naista, musta eunukki ja lukutaidoton albanialainen seikkailija.