Anita Loos : ... mutta naivat tummaverisiä

Kalifornialainen Anita Loos, joka jo hyvin nuorena ryhtyi tekemään elokuvakäsikirjoituksia, saavutti maailmanmaineensa kirjallaan Herrat pitävät vaaleaverisistä. Kirjaa myytiin miljoonia kappaleita ja käännettiin 13 kielelle mm. kiinankielelle. Menestyksen innoittamana Anita Loos kirjoitti vaaleaverikölle jatkon nimeltä ... mutta naivat tummaverisiä. Tapahtuma-aika on edelleen tarunomainen 20-luku. Edellisen romaanin päähenkilö, upea vaaleaverikkö Lorelei, joka on onnellisesti purjehtinut avioliiton satamaan päättää ryhtyä kirjailijaksi:

No, kun minä lopuksi antauduin kirjallisuuden alalle, niin päätin ettei minusta tulisi sellainen kirjailijatar, jonka jälkeen maailma ei jää yhtään paremmaksi kuin se oli sitä ennen, vaan alaspyrkimisen asemesta minä yrittäisin aina löytää opetuksen, jolla sitä kohottaisinkin. Ja paras aihe, minkä olen koskaan tavannut on tyttöystäväni Dorothyn elämä. Dorothyn elämä vain ei niinkään sovi tytölle esikuvaksi kuin vihjaukseksi siitä, mitä heidän olisi jätettävä tekemättä.

Kirjassa siis kerrotaan tummaverikkö Dorothystä. Lorelein mielestä on olemassa kaikki mahdollisuudet, että Dorothy käy huonosti, mutta kokemukseksi toteaa Lorelei joutuvansa kuitenkin toteamaan että maailma on sentään varsin hyvä paikka Dorothynkin kaltaiselle tytölle.