Anna Kortelainen : Eri kivaa! : Onerva : kaupungin naiset 1910

Takakansi

Tämän kuva-albumin ja leikkikirjan päähenkilöitä ovat Helsinki ja naiset. Oppaanamme toimii kirjailija L. Onerva, jonka elämään seuranamme ja jonka vie meidät sadan vuoden takaiseen pääkaupunkiimme taideviihteisiin, teatteriin - loihin, elokuviin ja moniin muihin värikkäihin kulttuuririentoihin. Tyttöjen illassa kurkistamme nuorten naisten omaan aikakulttuuriin, romantiikan syvyyksiin. Ja rakkauttakin ilmassa on!

Naiset nousevat esiin kulttuurin luojina ja kuluttajina. He pukeutuvat huolella peilin edessä, lyyvät kahviloita, käyvät he, ovat tervetullutta Elämän herrasvaraa, kurit seuraavat, opiskelevat ja tekevät ansiotyötä.

Mutta 1910-luvun Helsingissä oli myös varjonsa, niistäkin kirja kertoo.

Eri kivaa! on ylistyslaulu Helsingille, mutta samalla se on kunnianosoitus naisille, kulttuuririentojen aktiiviteille edelleen, sata vuotta myöhemmin.

Esittely

Leikekirja ja kuva-albumi, jossa äänessä ovat naimattomat, itsenäiset naiset vailla esiliinoja ja ennakkoluuloja. Huikean kauniisti ja runsaasti kuvitettu Eri kivaa! on ylistyslaulu sadan vuoden takaiselle Helsingille. Oppaanamme toimii L. Onerva, joka esittelee meille Suomen pääkaupungin sellaisena kuin se oli sata vuotta sitten: taidenäyttelyitä, teatteriensi-iltoja,elokuvia, puheenaiheita, kahviloita, ravintoloita, konsertteja ja värikkäitä kulttuuririentoja. Tyttöjen ilta tutustuttaa meidät nuorten naisten omaan alakulttuuriin, romanttiseen ystävyyteen, dallailuun nuorukaisten kanssa pitkin Aleksanterinkatua sekä naisten yhteisöille tärkeään kaupunkimiljööseen.

Juhlimme naisia kulttuurin luojina ja kuluttajina, bolagistien hilpeää illatsua tai vaikkapa venäläisen avantgarden tuloa kaupunkiin. Pukeudumme huolella peilin edessä, löydämme kahvilat, joihin olemme tervetulleita ilman herraseuraa, kurtiseeraamme, opiskelemme ja teemme ansiotyötä, mutta koemme myös naisten monenlaista turvattomuutta, kuuntelemmemaailmansodan ääniä ja kärsimme sisällissodan kauhuista.

Eri kivaa! on kunnianosoitus naisille, kulttuuririentojen aktivisteille edelleen, sata vuotta myöhemmin.