Anna Maija Raittila : Päivänvarjopuu : runoja

Anna-Maija Raittila julkaisi esikoiskokoelmansa poikkeuksellisen nuorena. Kun nyt lukee hänen uutta kokoelmaansa 'Päivänvarjopuu', niin huomaa helposti, että kirjoittajassa on tapahtunut ratkaisevaa varttumista ja selkiintymistä, mutta myös — ja edelleen onneksi — että hänen lyyrillinen peruslaatunsa on säilynyt vammattomana — itse asiassa se murtautunut nyt näkyville vielä loistokkaampana ja rikkaampana kuin esikoiskokoelmassa. Loistokkaana juuri. Kaksi hallitsevaa teemaa hänellä on: luonto ja Jumala. Niistä runo kumpuaa herkästi ja kestävästi, nousee vaivatta ja hurmoitumisesti, melkein aineneettomana. Anna-Maija Raittilan runoissa koko luonnon piiri tuntuu elävänä ja liikahtelevan viimeisestä sulkaa, kerkkää ja lehteä myöten. — 'Päivänvarjopuu' tarjoaa lukijalleen mitä herkeintyyneimmän ja puhtaimman lyyrillisen ilon hetkiä.

'Päivänvarjopuu' on todiste huomattavasta lyyrillisestä lahjakkuudesta. Sen suurena ansiona on eräänlainen sävel- ja sointupuhtaus; niinkään siinä käy ilmi runoilijan alttius ja nöyryys tehtävänsä edessä.'