Anneli Heimola : Mistähän sitä tuota mielen marmoria oikein riittää

Pohdin kirjassani erilaisia asioita, tekemiäni huomioita, sekä tapahtumia ja tuntemuksia, joita olen kohdannut elämäni eri vaiheissa. Pohtimista ja kummastelua riittää jokaiselle päivälle, sillä ei tarvitse tehdä muuta, kuin kuunnella ja katsella ympärilleen, niin saa heti ajattelemisen aihetta.

Jokin kuulemani asia tai näkemäni tapahtuma palauttaa usein mieleeni jonkin oman, jo kauan sitten sattuneen tapahtuman tai muiston, jota alan pohtia ja käydä läpi omissa ajatuksissani.

Kerron kirjassani melkein kaikkien pohtimieni aiheiden lopuksi jonkin oman muistoni tai tarinani, joka liittyy mielestäni jollakin tavalla pohtimaani aiheeseen. Kaikki pohtimani aiheet eivät ole aina niin mukaviakaan, mutta eihän elämäkään ole aina pelkkää ruusuilla tanssimista, eikä kaikki mene aina niin kuin on itse suunnitellut.

Olen 67-vuotias eläkkeellä oleva entinen sairaalan osastonsihteeri, jolla on takana jo pitkä pitkä työura. Kirjoittaminen ja taulujen maalaaminen ovat olleet aina lähellä sydäntäni, ja olen saanutkin toteuttaa niitä viime vuosina. Erilaiset henkilökohtaiset kortit kuvineen ja teksteineen ovat olleet minulle myös sydämen asiana, varsinkin ollessani vielä mukana työelämässä.Tämän kirjan kirjoittamiseen on kulunut eniten aikaa, sillä edelliset kirjani olivat lyhyempiä runo- ja lorumuotoon kirjoitettuja ja kuvitettuja teoksia.