Annukka Järvi : Tanssi neljällä jalalla

Voi, miten karsastan tätä rujoa, runneltua ruumista, jota en edes tunne. Enhän minä ole ruma, en kömpelö enkä avuton! Mitä varten minun on ajoja luuri niityn päälläni? Minullehan oli varattu tehtävä tässä elämässä. Minun piti puhua kehollani, tanssia ihmisille elämyksiä.

Tanssia harrastavan ja siitä ammattinaan unelmoivan Tuulian koko elämänkuva särkyy onnettomuuteen, missä hän menettää toisen jalkansa. Kestää kauan, ennen kuin Tuulia pystyy hyväksymään tapahtuneen, rakentamaan sirpaleista elämäänsä uudelleen ja käsittämään, että "tanssia" voi neljälläkin jalalla. Tässä elämänvaiheessa hän kokee myös ystävyyden ja läheisyyden kaipuun uudella tavalla.