Antero Karttunen : Mies, joka ehdotti naisille äänioikeutta : Kustaa Killisen elämäkerta
15,00 €
Varastossa
Vain %1 jäljellä
SKU
P-MIES-99EDCB

Antero Karttunenin teos tarjoaa kattavan katsauksen Kustaa Killisen elämään, mieheen, joka teki historiaa ajamalla naisten äänioikeuden puolesta Suomessa.
Kustaa Killinen, naisten oikeuksia ajanut kansansivistysmies
Ja vielä on jäljellä viimeinen lenkki,
Se on se kuuluisa Kuopion penkki,
Se suuren naisten suosion voitti,
Kun heitäänkin "mieheksi" muuttaa koitti.
Näin Kustaa Killinen (1849–1922) lopetti toukokuussa 1897 valtiopäivien porvarissäädyn illanistujaisten kirjoittamansa humoristisen runon. Helmikuussa hän oli kahden muun savolaiskansanedustajan esityksestä ensimmäisenä miessäätynä tehnyt aloiteen naisten äänioikeudesta, mutta esitys ei saanut riittävää kannatusta. Joulukuussa 1904 hän oli jälleen tekemässä aloitetta naisten äänioikeudesta, mutta tarvittiin vielä yhdet valtiopäivät, ennen kuin keisarille lopulta jätettiin anomus, jonka Nikolai II vahvisti kesällä 1906. Sääty-yhteiskunta hajosi, Suomi sai yleisillä vaaleilla valitun eduskunnan ja naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa.
Isokyröläisestä talonpoikaisuudesta lähtöisin olevasta Killisestä tuli Jyväskylän seminaarin ja kansakoulunopettajavuosien jälkeen kuulovammasten koulutuksen keskeinen vaikuttaja maassamme. Muutettuaan Kuopioon 1880-luvulla hän aloitti merkittävän poliittisen toimintansa. Hän toimi vuosikymmeniä kaupunginvaltuustossa ja edusti kotikaupunkiaan valtiopäivillä 1897–1906 ja vielä eduskunnassakin 1914. Lukuisien muttei tunnettujen miesten ohella hän oli historian tutkija ja kirjallinen monitaiteilija, jonka runot ovat jääneet elämään laulukirjojen muodossa.
FL Antero Karttunen on toiminut Yleisradion ohjelmapäällikkönä ja julkaissut aiemmin Radion sinfoniorkesterin historiikin (2002) ja Anja Ignatiuksen elämäkerran (2004).
Ja vielä on jäljellä viimeinen lenkki,
Se on se kuuluisa Kuopion penkki,
Se suuren naisten suosion voitti,
Kun heitäänkin "mieheksi" muuttaa koitti.
Näin Kustaa Killinen (1849–1922) lopetti toukokuussa 1897 valtiopäivien porvarissäädyn illanistujaisten kirjoittamansa humoristisen runon. Helmikuussa hän oli kahden muun savolaiskansanedustajan esityksestä ensimmäisenä miessäätynä tehnyt aloiteen naisten äänioikeudesta, mutta esitys ei saanut riittävää kannatusta. Joulukuussa 1904 hän oli jälleen tekemässä aloitetta naisten äänioikeudesta, mutta tarvittiin vielä yhdet valtiopäivät, ennen kuin keisarille lopulta jätettiin anomus, jonka Nikolai II vahvisti kesällä 1906. Sääty-yhteiskunta hajosi, Suomi sai yleisillä vaaleilla valitun eduskunnan ja naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa.
Isokyröläisestä talonpoikaisuudesta lähtöisin olevasta Killisestä tuli Jyväskylän seminaarin ja kansakoulunopettajavuosien jälkeen kuulovammasten koulutuksen keskeinen vaikuttaja maassamme. Muutettuaan Kuopioon 1880-luvulla hän aloitti merkittävän poliittisen toimintansa. Hän toimi vuosikymmeniä kaupunginvaltuustossa ja edusti kotikaupunkiaan valtiopäivillä 1897–1906 ja vielä eduskunnassakin 1914. Lukuisien muttei tunnettujen miesten ohella hän oli historian tutkija ja kirjallinen monitaiteilija, jonka runot ovat jääneet elämään laulukirjojen muodossa.
FL Antero Karttunen on toiminut Yleisradion ohjelmapäällikkönä ja julkaissut aiemmin Radion sinfoniorkesterin historiikin (2002) ja Anja Ignatiuksen elämäkerran (2004).
* Kuvausteksti saattaa koskea teoksen toista versiota. Kuvauksessa mainitut yksityiskohdat, kuten mahdolliset oheistuotteet, eivät välttämättä ole osa valitsemaasi teosta. Valitsemasi teoksen tarkat tiedot löytyvät alla olevasta ominaisuusluettelosta.
| Tuoteryhmä | |
|---|---|
| Tekijä | Antero Karttunen |
| Teoksen nimi | Mies, joka ehdotti naisille äänioikeutta : Kustaa Killisen elämäkerta |
| SKU | P-MIES-99EDCB |
| Avainsanat | poliitikot, historia, naiset, henkilöhistoria, kansanedustajat, kunnallispoliitikot, Kuopio, runoilijat, äänioikeus, opetus, opettajat, kansakoulu, kuulovammaiset, personhistoria, kvinnor, diktare, kommunalpolitiker, politiker, undervisning, lärare, personer med hörselskada, folkskolan, riksdagsledamöter , rösträtt |
