Antti Leinonen : Mies ja Ahma

Takakansi

AINUTLAATUINEN TARINA MIEHEN JA AHMAN YSTÄVYYDESTÄ
Kun luontokuvaaja Antti Leinonen näki ensimmäisen kerran ahman kesällä 1986, hän ei voinut aavistaa, mihin kaikkeen se johtaisi. Hän innostui ahmojen kuvaamisesta ja niiden elämän tarkkailusta. Samalla hän tuli syvästi tietoiseksi siitä, että ihmisten ja luonnon eläinten välillä on ankara juopa, jonka ylitte ei ole reittiä. Siitä huolimatta hän hakeutui sitä sitkeästi vuosikaudet.
Lukemattomat kuvauskuukausissa vietetyt viikot alkoivat vähitellen tuottaa tulosta. Ahmat tottuivat luontokuvaajaan, erityisesti muutamat pennut, ja Antti Leinonen pääsi läkin kuin havumetsän ulkopuoliseksi yksilöksi. Mutta kaikkein hämmentävin oli vielä edessä. Neljättäkymmentä myöhemmin, keväällä 2019, Antti Leinonen sai uskomattoman viestin: ahma, jonka käytäytyujä on ollut taatusti vuosikymmeniä. Se osoittautui niistä aikaisista pennuista, joita hän oli kulkenut vuosia sitten. Mies ja ahma viettivät aikaa jälleen yhdessä, vuoden ajan.

"Kun Hemmo sitten vuosien jälkeen löysi luokseni ja suhtautui minuun kuin ikiaikaiseenystävään, teki se kokemuksestani entistä todellisemman. Kaikki tuo oli oikeasti tapahtunut." – Antti Leinonen

Antti Leinonen (s. 1951) on palkittu kuhmolainen luontokuvaaja ja kirjailija, joka on kulkenut ahman kintereillä jo kolmen vuosikymmenten ajan. Hän on aiemmin julkaissut mm. teokset Isän karhu (yhdessä Heikki Willamon kanssa, Eläinkuviajan matkassa ja Ahman kintereillä, jolloin hän voitti Vuoden luontokirja -palkinnon 2012. Lisäksi hän on päässyt National Geographic -lehteen yhtenä harvoista suomalaiskuvaajista.

Esittely

Eräänä päivänä Antti Leinosen pihaan ilmestyi ahma. Siitä alkoi ainutlaatuinen ystävyys.
Vuonna 1997 kuvaukset veivät luontokuvaaja Leinosen alueelle, jossa eräs tietty ahmanaaras tapasi kesäisin kasvattaa pentujaan. Vuosia jatkuneet vierailut alueella ja syöttien vieminen tekivät ahmanaaraasta yhä luottavaisemman ja tarjosivat hienon tilaisuuden tutustua ahmojen elämään.
Jotkin pennuista tulivat erityisen tutuiksi. Ne hyväksyivät Leinosen kotimetsänsä luonnolliseksi asukkaaksi. Hän ei kuitenkaan villeimmissä kuvitelmissaankaan osannut arvata, mitä neljätoista vuotta myöhemmin tulisi tapahtumaan.
Vuoden 2019 maaliskuussa yksinäinen ahmauros tuli kuikuilemaan Leinosen pihalle. Tavallisesti niin arka otus ei säikkynyt ihmistä, vaan otti auliisti vastaan sille tarjotut makupalat. Ja siinä oli jotain hyvin tuttua.
Tuttavallinen ahma osoittautui yhdeksi niistä pennuista, joita Leinonen oli kuvannut vuosia aiemmin. Sekin ilmeisesti tunnisti vanhan kaverin ja luotti tähän niin paljon, että alkoi oleilla säännöllisesti pihapiirissä.
Leinonen avaa upeissa kuvissaan ja tekstissään ainutlaatuisen näkymän ahman tuntemattomaan mutta hämmästyttävän moni-ilmeiseen elämään. Ja siihen erityiseen luottamukseen ja tasavertaiseen suhteeseen, joka ani harvoin voi syntyä ihmisen ja villieläimen välille.

Antti Leinonen (s. 1951) on kuhmolainen luontokuvaaja ja -kirjailija. Hän voitti Vuoden luontokirja -palkinnon vuonna 2012 teoksellaan Ahman kintereillä. Leinonen on voittanut ahmakuvillaan myös Vuoden luontokuva -palkinnon. Lisäksi hän on päässyt National Geographic -lehteen yhtenä harvoista suomalaiskuvaajista.