Antti Rönkä : Nocturno 21:07

Takakansi

Jokaisen runkkukerran piti olla viimeinen, mutta aina tuli seuraava.

Digitaalikello näyttää 21:07. On kaunis kesäilta, mutta Antin lapsuus on päättynyt. Hän ei ole pystynyt vastustamaan kiusausta, vaan on antanut mielihalulleen vallan. Miten hän voisi enää koskaan syödä vanhempiensa kanssa saman pöydän ääressä? Hän on saastunut ja hänen on tunnustettava tekonsa vanhemmilleen.

Aikuinen minäkertoja kuvaa viiltävän tarkasti Antin nuoruutta, jota leimaavat syyllisyys ja itseinho. Häpeäpaine on loputtava, muuten seuraukset ovat kohtalokkaat.

Esikoisromaanillaan Jalat ilmassa läpimurton tehnyt Antti Rönkä kirjoittaa seksuaalisesta häpeästä taitavasti ja itseään säästämättä.

Esittely

Omakohtainen romaani seksuaalisesta häpeästä

Kelloradion digitaalinumerot näyttävät 21:07. On kaunis kesäilta, mutta Antti tietää, että hänen siihenastinen elämänsä on päättynyt. Hän ei ole pystynyt vastustamaan kiusausta, vaan on masturboinut. Miten hän voisi enää koskaan syödä vanhempiensa kanssa saman pöydän ääressä? Hän on saastunut ja hänen on tunnustettava vanhemmilleen, millainen lapsi heillä on.

Seksuaalinen häpeä leimaa Antin nuoruutta ja saa erilaisia itseinhon muotoja. Silti hän ei voi kontrolloida seksuaalisia halujaan, joita hänen ikätoverinsa pitävät täysin luonnollisina. Romaanin toisessa tasossa minäkertoja seuraa Antin häpeäpainia. Minäkertoja ymmärtää, että hänen on tapettava kaikkea häpeävä puoli itsessään voidakseen olla vapaa.

Esikoisromaanillaan Jalat ilmassa sukupolvensa ääneksi noussut Rönkä kirjoittaa toisessa romaanissaan seksuaalisesta häpeästä taitavasti ja itseään säästämättä.