Ari Rautala & Antero Uitto : Epäpyhä liitto

Takakansi

Epapyhä liitto on kattava historiateos maailmansotien välisestä ajanjaksosta, jolloin Saksa ja Neuvostoliitto löysivät toisistaan liittolaisen valtapyrkimyksilleen. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto ja Saksa joutuivat eristyksiin muusta maailmasta. Valtapolitiikka ohitti kuitenkin ideologiat, kun nämä "hylkiövaltiot" aloittivat laajan poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen yhteistyön. Vuonna 1922 maat solmivat ns. Rapallon sopimuksen, minkä jälkeen Saksa alkoi Versaillesin rauhansopimuksen vastaisesti kehittää asejärjestelmiään Neuvostoliiton alueella. Neuvostoliitto taas tarvitsi kipeästi uutta teknologiaa, jota se sai Saksalta. Yhteistyö hyödytti molempia osapuolia. Vuonna 1939 Saksa ja Neuvostoliitto liittyvät salaiseen sopimukseen sa Itä-Euroopan etupiireihin, joita ne ryhtyivät ankarasti sotakoneistoineen valtaamaan. Siinä on ensisijainen syytoimali Suomen ulkoasema. "Epapyhä liitto" päättyi Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941.

"Tämä kirja täyttää merkittävän aukon 1900-luvun historiaa koskevassa suomenkielisessä historiallisessa kirjallisuudessa." - Timo Vihavainen, Venäjän tutkimuksen emeritusprofessori

Eversti evp Ari Rautala (s. 1954) on julkaissut useita sotahistoriaa käsitteleviä teoksia. Hän on työskennellyt puolustusasiamiehenä Suomen Moskovan-suurlähetystössä ja opiskellut Venäjän Yleisesikunta-akatemiassa.

Tietokirjailija Antero Uitto (s. 1944) on kirjoittanut useita sotahistoriallisia teoksia mm. Stalinin istunnot, Puna-armeijan marssiopas Suomeen, Talvisota Puna-armeijan silmin ja Punalaivaston väyläoppaat Haminasta Hankoon 1954-1988.

Esittely

Kun valtapolitiikka ohitti ideologian

Kattava historiateos maailmansotien välisestä ajanjaksosta, jolloin hylkiövaltioiden asemaan joutuneet Saksa ja Neuvosto-Venäjä löysivät toisistaan liittolaisen valtapyrkimyksilleen.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Venäjästä ja Saksasta tuli muun maailman silmissä hylkiövaltioita. Saksa sotaan syyllisenä ja hävinneenä osapuolena, Neuvosto-Venäjä kommunistivaltiona, jota kammoksuttiin lännessä. Aikaisemmista vihollisuuksistaan ja perinpohjaisista ideologisista eroavaisuuksistaan huolimatta Saksa ja Venäjä tekivät hämmästyttävän paljon poliittista, taloudellista ja sotilaallista yhteistyötä 1920-luvun alusta lähtien.

Vuonna 1922 Sakasan ja Neuvostoliiton solmima Rapallon sopimus antoi Saksalle mahdollisuuden Versaillesin rauhansopimuksen vastaisesti kehittää asejärjestelmiään Neuvostoliiton alueella. Neuvostoliitto taas tarvitsi kipeästi uutta teknologiaa. Tämä johti sotilaalliseen yhteistyöhön, joka hyödytti molempia osapuolia ja kesti aina kesäkuuhun 1941 asti.

Vuonna 1939 Saksa ja Neuvostoliitto allekirjoittivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen. Molotovin-Ribbentropin-sopimuksen salaisessa pöytäkirjassa maat jakoivat Itä-Euroopan etupiireihin. Molemmat maat onnistuivat valtaamaan etupiirinsä, joskaan puna-armeija ei onnistunut miehittämään Suomea. Kesäkuussa 1941 Hitler käynnisti operaatio Barbarossaksi kutsutun yllätyshyökkäyksen Neuvostoliittoon.

Eversti evp Ari Rautala (s. 1954) on julkaissut useita sotahistoriaa käsitteleviä teoksia. Helsinkiläinen Rautala toimi sotilasurallaan mm. Helsingin Ilmatorjuntarykmentin komentajana. Ennen siirtymistään reserviin hän palveli Moskovassa, jossa opiskeli kaksi vuotta Venäjän Yleisesikunta-akatemiassa ja työskenteli puolustusasiamiehenä Suomen Moskovan-suurlähetystössä. Hän julkaissut mm. teokset Jatkosota Stalinin kanavalla ja Aseveljet korpisodassa.

Antero Uitto (s.1944) on insinööri ja tietokirjailija. Hän harrastaa kirjojen keräilyä ja on Bibliofiilien seuran jäsen. Uitto on toimittanut salanimellä Antero Kautto teokset Stalinin istunnot ja Puna-armeijan marssiopas Suomeen sekä omalla nimellään teokset Talvisota Puna-armeijan silmin ja Punalaivaston väyläoppaat Haminasta Hankoon 1954-1988.