Arijoutsi : Turpiin vaan ja onnea : 13 pakinaa ja "Helsingin hulinat"

Arijoutsilla on aina jotain uutta tarjottavanaan myös pakinakokoelmien tekijänä. «Kärsiköä puhutella?» kokoelmassaan hän lahjoitti maamme pakinotisjakunnalle hyperhenion «kosernomi» tittelin. «Älä hikoenny» kokoelmansa nimipakinassa hän antoi katajaiselle kansallemme elämänohjeen, joka kohta muuttui ns. lentäväksi lauseeksi. Uusimmassa kokoelmassaan «Turpiin vaan ja onnea» Arijoutsi tekee kunniaa eräälle pakinamuodolle, jolla hän vuosien kuluessa on vakinaisella palstallaan nimittänyt kenties loistavimmat laakerinsa. Hän julkaisee tässä tunnetut «Helsingin Hulinaan» 15-vuotisjuhlanumerona. Tuo pakinan muoto — parodisesti vääristeltyä päivänuutiset — syntyi sodan loppupuolella ja rupesi kohta ottamaan aineistotaan torikokouksista, kansanhuollon toimenpiteistä, ministerien edesottamuksista jne. Viidentoista vuoden ajan on «Helsingin Hulinaa» ilvehditty politiikkojen, vaaliehdokkaiden, kulttuuripiirien, keksijäin, huijareiden, missien ja elokuvan kustannuksella — lukijoiden riemuksi ja niiden harmiksi, jotka ovat tunteneet itsensä näiden parodiauutisten takaa. «Helsingin Hulinoissa» on Arijoutsin satiiri ollut aina purevimmillaan ja hänen ilvehtimisensä vailla kaikkea rajoja. Nyt kun erikoinen juhlannumero: 15 vuotta suomalaista demokratiaa uutisten muotoon surkuteltua saapuu kirjallisessa asussa lukijan käsin, on Suomi saanut oman «Grönköpingin kirjeensä, ei jäljittelynä vaan aivamperseellä tavalla meidän oloihimme ja aikaamme sovitettuna.