Armas J. Pulla : Peltilehmän lapsuus : 54 kuvaa

Auton varhaisvaiheet sen syntymästä 1910-luvulle ovat tämän kirjan aihe. Ensimmäinen luku vie meidät höyryvaunujen pariin, joista ensimmäinen käyttökelpoinen, Cugnot'n, rakennettiin Napoleonin syntymävuonna 1769. Kirja kertoo lehtiuutisten ja anekdoottien muodossa höyry- ja polttomoottoriautojen ankarasta kilvasta johtoasemasta: aluksi höyryautot olivat edellä – mm. 1906 ME 204,4 km/h saavutettiin Stanley-höyryautolla – mutta Otton polttomoottori vei voiton. Daimlerin ja Benzin kummankin itsenäisesti omalla tahollaan 1885 rakentamista polttomoottoriautoista kehitys edistyi vinhassti Ranskassa de Dionin ja Levassorin ja Englannissa Rolls-Roycen merkeissä. Amerikassa Henry Ford sai ensimmäisen prototyyppinsä ulos rakennusvuosasta 1896, mutta uudenlaiset valmistusmenetelmät hän aloitti vasta 1905. Tekijä ottaa lukijan mukaan ensimmäisille autoretkille ja nuorelle alalle uusilla lakeja, turkkeja ja huiveja määrääville kilpailukentille. Erikoista huvia edustivat miliaasikarbidityhjäyjä, hakuaja ja käyttää etan ajohuvia autoil oli myös talvella yleistymässä. Siitä huolimatta että höyryauto vei vielä 1900-luvun alussa ME-lukemilla, polttomoottori alkoi murtautua etusijalle. Kirja kuvailee hurjia kilvanajoja ja varhaisait kinetics). Jo 1800-luvun viimeisilläkin seillä järjestettiin autokilpay (osa jääreissuja, pääasiassa kaupungin lähellä jäällä ja joskus radallakin. Koko Euroopan suurin autourheilutapahtuma 1903 Irlannin Corkissa Gordon-Bennet -rallin yhteydessä kuoli 8 ihmistä, joista 3 katselijoita. Pekingin–Pariisin ajossa 1907 osanottajat joutuivat vuoroon lumeen, vuoroon hiekkamäoksiin tai vajoisviin soihin; voittaja italialainen ruhtinas Borghese ei voinut istua pitkiin aikoihin ajettuaan osan taivalta kuparaplökkyistä Siperian rautateitä pitkin. Kirja päättyy ensimmäiseen autojen maailmanympäriajoon joka samalla päätti myös auton lapsuuskauden.

Runsas kuvitus koostuu vanhoista julisteista, pilakuvista ja muusta autenttisesta materiaalista.