Arnost Lustig : Pimeydellä ei ole varjoa

Takakansi

Pimeydellä ei ole varjoa kertoo kirjoittajansa tarinan. Kaksi poikaa hyppää Dachuun keskitysleirin junasta ja lähtee pitkälle vaellukselle Etelä-Saksasta Prahaan. Matkan aikana nuorempi, heikompi pojista kasvaa vahvempaan rooliin toisen taituessa. Äärimmäiset olosuhteet vaikuttavat päähenkilöihin eri tavalla: yhtä kokemukset ajavat eteenpäin, toisen ne pysäyttävät.

Romaani on tummasävyinen ja koskettava pakotarina, jossa toivo paremmasta huomisesta elää keskitysleiripainajaisten rinnalla. Pahuus ei sinällään ole säikä, hita tapahtuu ihmisrumaluulle, vaan niiden jokapäiväisessä ajattelussa.

Suomessa vuonna 2006 vieraillut Arnost Lustig on huomattavin holokaustista selvinnyt tšekkikirjailija. Hänelle on juuri myönnetty arvostettu Franz Kafka -palkinto.

Esittely

Kaksi poikaa hyppää Dachaun keskitysleirille matkaavasta junasta ja aloittaa pitkän vaelluksen metsän suojassa. Sen aikana nuorempi ja heikompi pojista kasvaa vahvemman rooliin vanhemman taantuessa. Tappamisen ja nöyryytyksen problematiikka kiteytyy: onko ihmisellä voimaa olla tappamatta"

Romaani on tummasävyinen ja kutkuttavan jännittävä. Metsän kuvasto, kaikkialla vaanivien korppien mustuus ja yön laskeutuessa kasvava pelko tekevät poikien julmasta kohtalosta kouriintuntuvan.

Arnošt Lustig (1926) on huomattavin holokaustista selvinnyt tshekkikirjailija. Hänen omaelämäkerrallinen tuotantonsa kuuluu keskitysleirikirjallisuuden timantinkovaan ytimeen. Keväällä 2008 Lustigille myönnetiin arvostettu Franz Kafka-palkinto. Like on julkaissut aiemmin Lustigin romaanin Rukous Katarzyna Horowitzille (2006).