Arvi Kivimaa : Puolipäivä : runoja

Vakavana, hartaan, täynnä uutta, palavaa voimaa soi runoilijan ääni tässä kokoelmassa, joka kauttaaltaan on täyteen miehuuteen noussutta runoutta. Muoto on ehdottoman viimeistelty, runokieli taipuu notkeana ja luontevana käyttäjänsä tuntoja tulkitsemaan.

"Puolipäivän" kannattavana sanomana on usko henkisten voimien lannistumattomuuteen ja niiden tärkeyteen aikojen vaihtuessa. Kevät peittää sodan runteleman mullan uudella vehreydellä, väinämöiset elävät jälkeläisissään pyrkimyksissä ja unelmissa, heidän henkensä rikkautena. Ja keskelle kärsimyksen maisemaa puhkeaa tulisena ja huumaavana rakkauden punainen kukka, täynnä pakahduttavaa luomisen riemua. Mutta ihmisestä, joka tämän kaiken kokee, on hävinnyt turha kunnianhimo. Hän astuu hartaan omaa sarkaansa tietäen, että uskollisen työn merkitys on ikuinen. Olkoon, että tie peittyy pimeyteen, jokainen kantaa tult' omissa käsissään.