Arvo Turtiainen : Minä paljasjalkainen : runoja

Takakansi

Oli ilta, hiljaista, joku aukaisi ikkunan katon rajassa viidennessä kerroksessa. Sarana narahiti, kaiku kiiri katolle, helähti savuhatun pellissä, minä löysin taivaan, tähdet.

Arvo Turtiaisen rakastettu Helsinki-aiheinen runokokoelma Minä paljasjalkainen (1962) uuteena kuvitettuna laitoksena.

Esittely

Minä, paljasjalkainen (1962) on suomalaisen runouden klassikko, joka on yhä innoittaa uusia
lukija- ja runoilijapolvia. Kokoelman kaupunki- ja Helsinki-aiheiset runot samoin kuin Skattan
Nokalla istuvan Stadin Arskan mietteet ovat yhä vertaansa vailla. Arvo Turtiaisen syntymästä on
16. syyskuuta 2004 kulunut 100 vuotta. Kirjan stadilaiseen maailmaan vievät runojen lisäksi
Helsinki-aiheiset valokuvat. Esipuhe Ilpo Tiihonen.

(---)
Ja taas olen bosessa
ja funtsaan täällä Nokalla
kuin entisaika oli skoijia.

Kun shiivaa me blisattiin
ja brekiksiä duunattiin
ja kaikki kundit oli ledinä.

Jos nyt mä pääsen lediksi
niin rupeen minä rediksi,
styylaan rumpaliks frelssikseen.
(---)
-- ote runosta Arska Stadista

3. painos