Aulis J Alanen : Suomen historia 9 : Suomen historia vapaudenajalla

Suuren Pohjan sodan reväistyä Ruotsi-Suomesta sen tärkeimmät saksalaiset provinssit — Baltian, Inkerinmaan ja Kaakkois-Karjalan — tapahtui Suomen asemassa vavahduttava muutos. Kaikki arvot oli arvioitava uudelleen, oli pyrittävä valtaamaan rajojen sisäpuolelta takaisin mitä niiden ulkopuolella oli menetetty. Suurvalta-Ruotsi, joka oli toiminut Euroopan yhtenä rauhanturvaajana, oli painunut toisen luokan valtoksi, jolla oli täysi työ puolustaa jäljellä olevia omistuksiaan. Näistä oli tärkein valtakunnan itäosa, Suomi, joka nyt joutui enimmäan eturintamaan ottamaan vastaan idänuhan koko pelottavuudessaan Venäjän noustua Euroopan johtovaltioksi. Suomen historian ns. vapaudenaikaa merkitsee kuitenkin myös jatkuvaa pyrkimystä nimenomaan idänvaaran torjuntaan kaikin mahdollisin keinoin, joista tärkeimpiä oli Pohjolan Gibraltar, Viaporin pystyttäminen, mutta sitäkin merkittävämpi maamme puolustustahdon ja mieskuntoisuuden vahvistaminen.

Tämän poliittisen päämaalin ympärille kietoutuu Suomen jälleenrakennus sekä taloudellisessa mielessä että henkisen kulttuurin kohottamisessa. Vapaudenaika oli aikakausi, joka kokeili kaikkea, mutta ehti toteuttaa vain vähäisen osan suurista suunnitelmistaan. Silloin pantiin kuitenkin alulle mm. tärkeät isojak, verouudistukset, uudistuksia teollisuudessa ja ulkomaankaupassa sekä uusi loistava nousukausi. Talous- ja sosiaalipolitiikan alalla eräät maammehime — Chydenius, Forsskål ja Keppler, mainitaksemme vain muutamat — esiintyvät suorastaan uranuurtajina ja viitoittivat suunnan koko vatsaile Euroopalle. Suomalaisten omanarvontunnon kasvaessa muodostui maamme tuvast kaikkea huomattavampi.

Vapaudenaikaa, jota professori Aulis J. Alanen asiantuntevasti ja monipuolisesti kuvaa «Suomen historia» -sarjan yhdeksäntenä osana tässä teoksessaan, on eräis historianne suuria kypsymyskausia. Nyky-yhteiskunnan elämän suonet johtavat yhä juuret ovat sieltä haettavissa.