Barbara Michaels : Musta sateenkaari : romaani

Oli aavemaisen kaunista. Kirkkaan täysikuun yläpuolella hohti kuin pelottavana enteenä mystinen sateenkaari. Sateesta märkänä, väsyneenä ja rahattomana Megan katsoi tätä mahtavan Mandevillen suvun kartanon yllä avautuvaa uhkaavaa näkymää. Hän oli tulossa kartanoon kotiopettajaksi. Megan ei halunnut uskoa enteisiin. Hän oli nuori, kaunis ja varsin tarmokasut. Hänen hento olemuksensa ja herkät piirteensä hukkuivat päättäväisyyttä ja lujatahtoisuutta. Megan oli saanut hyvän työpaikan komean Edmund Mandevillen kartanossa. Silti hän halusi enemmän, hän halusi omakseen kartanon isännän.

Elämä ei ollut aina pelkkää päivänpaistetta. Pieni oppilas oli suvun rakastettava ja Megan sai Edmundilta osakseen myötätuntoa, aikaa äkäistä sisaresta hyvän ystävän ja liittolaisen. Megan ei saattanut aavistaa, että tämän rauhallisen julkisivun taakse kätkeytyi pimeyttä - kammottavampaa kuin ensimmäisen illan unenomaisen pahaenteisyys.

Meganin taistelu Edmundin sydämestä oli katkera, sillä vastapuolena oli ylimaallinen, periaatteeton ja kaunis lady Georgina Astley. Mutta Megan oli päättänyt voittaa. Tähän taisteluun keskittyessään hän ei huomannut niitä pimeitä voimia, jotka kerääntyivät hänen ympärilleen. Kun hän sen vihdoin tajusi, oli jo liian myöhäistä.