Bernard Kangro : Liekehtivä jälki : valittuja runoja

Bernard Kangro (s. 1910) on tätä nykyä pakolaiseestiläisen kirjallisen elämän kantavia hahmoja, jonka henkilökohtainen panos siinä on monessa mielessä kantava. Hän on vierailla mailla elävien eestiläisten kirjailijoiden kustannusliikkeen johtaja, korkeatasoisen kulttuuriaikakauskirjan "Tulimullan" toimittaja, romaani- ja näytelmäkirjailija, tutkija ja esseisti, mutta ennen kaikkea runoilija. Hänen lyriikkansa sisältöinen arvo on painava ja ajankohtainen, se syntyy spontaanisesti, mutta silti sen tyylivaihtoehdot ovat herkällä vaa'alla punnittuja. Bernard Kangro esiintyi ensimmäisen kerran julkisuudessa jo v. 1935 kokoelmallaan "Sonetid" (Sonetteja). Kaksikymmentä vuotta myöhemmin ilmestyi jo paitsi hänen kahdenskymmenen runokokoelmansa ja "Suviharju" (Kevätpäivänseisaus) -juuri tekijän 45-vuotispäiväksi Ruotsin eteläisesä julkaistu ja esityksessä Lundissa, josta hän on sodan jälkeen löytänyt turvapaikan.

Suomennokseen on valittu runoja tämän epätavallisen eleettömän mutta samalla vakuuttavan eestiläisen runoilijan seitsemästä manopassa ilmestyneestä kokoelmasta, muutamia myös kolmesta varhaisemmasta. Professori Lauri Kettunen, jo lähes puoli vuosisataa eestin kieleen ja Eestin kansalliseen kulttuuriin mitä läheisimmässä kosketuksessa ollut tiedemies, on suomennostyössään erityisen hyvin tajunnut runojen sisällöllisen sanottavan ja sen ympärille tihentyvät tunnelmat. Käsikirjoitukseen ovat tutustuneet ja sen julkaisemista suositelleet professorit Unto Kupiainen ja Lauri Viljanen sekä useat muut asiantuntijat.

Suomalaiselle lukijalle »Liekheltivä jälki» on erittäin mielenkiintoinen tuttavuus. Kirja avaa näkymän uuden eestiläisen runon maailmaan ja niihin tunnelmiin, joissa veljeskansamme kovaosaiset elivät sodan jälkeisessä pakolaisuudessaan.