Bernhard Estlander : Yleinen historia kertomuksin : kotien ja koulujen hyödyksi : keskiaika

Kuuluisia historiallisia romaaneja:

Aapeli Saarisalo: ASTARTEN UHRI. Historiallinen romaani kolmen vuosituhannen takaa. 2. p. 377 siv. 40:-, si 50:-
»Astarten uhrin» ilmestyminen on kulttuurihistorialliselta kannalta merkitävä suorastaan ainutlaatuiseksi merkittäväptapaukseksi kirjallisuudessa. — Pienen babylonialaisen prinsessan traagillinen kohtalo laajenee romaanissa koko ihmisiskua tarkoittavaksi suureksi taustakuvaksi. Lukijän eteen avautuvat mittaamattomat näköalat itseen- ja taaksepäin.» (U. Suomi.)

Lewis Wallace: BEN-HUR. Kertomus Kristuksen ajoilta. Hienot monivärikuvat. 3., korj. p. 641 sivua. Hinta 28:-, sid. 40:-
Erinomainen, kautta maailman innostusta herättänyt romaani. Rooma näyttää valtaansa koko tunnetulle maapallolle. Mutta Beetlehemin tähdestä loistaa inhimillinen vastakimm vihaalle. Ihmisen päiny synty. Elävästä sinapisimenestä, joka itää Rooman sortovallan hämärässä, kasvaa puu, jonka virteet murtaa kallion. — Romaanin sankarina on Ben-Hur, juutalaisen ruhtinasuvun viimeinen vesa, joka etsi veljiään, oikeutta ja rakkautta. — Kirjan lukuisa taistelukohtaus tekevät siitä mitä mielenkiintoisimman. — Messias-vakuutuksen kaikessa mahtia! komeudessa, runollis-myyttinen henki täyttää koko teoksen.

Henryk Sienkiewicz: QUO VADIS? Romaani Pietarin ja Paavalin marttyyrikuoleman ajoilta Neron hallitessa. 3. p. 827 s. 30:-, si. 45:-
»Quo Vadis» on samalla suloinen lemmientarina ja suuri maailmankriinitaälilainen kuvaus. Rohkeasti niinkuin ainakin se, joka kykynsä tuntee, on netokas kirjailija aineensa temmannut, ja hänen käsittään on syntynyt mestariteos, joka sykkii todellisuuden elämää pienintä piirrettä myöten. Historiallinen tarkkuus ja mahtava kuvitusvoima yhtyvät tässä ihmeitä luomaan.» (Tri Kaarlo Koskimies Valvojassa.)

Felix Dahn: TAISTELU ROOMASTA. Romaani vanhan maailman tuhosta. 2 osaa, yht. 1536 sivua, à 28:-, si. 40:-
Felix Dahilin jättiläisromaani kuvailee Rooman keisarikunnan raunioille kohonneen goottilaisvaltion nopeaa tuhoa. — Kunnianhimona Teoderik, joka oli vetänyt hartielleen Rooman keisarien purppuran, hallitsi viisaasti ja rakasti maitaan, mutta hänen kuoltuaan seuraajansa eivät pystyneet samaan kurssiin oppimaan. — Itä-Roman viisas hallitsija Justinianus lähettää ensi kauttaan diplomatiansa yhä hämmentämään tilannetta. — Seurust tarkkuus suurten kenraalinsa Belisariuksen ja Narsesin kautta kokoonti goottien laumat jättämään ikuisen kaupungin ja koko ihanan Italian.