Bertil Haglund : Riistametsä : kotimetsien ja kaukomaiden kuvia

Siinä metsässä, josta tämä kirja kertoo, on jotain iloista. Metsästys on seikkailua, ja se, jolla on voimakas verenveto ja jolle elämän sattumat ovat tehneet metsästämisen mahdolliseksi, jättää harvoin tätä ilon lähdettä käyttämättä. Mutta metsästyksen puitteet, toisin sanoen eläinä riistametsässä, on kuitenkin tärkeintä, sitä, josta voi sanoa tunnelmaksi ja joka yhdessä elämyksen voimakkuuden kanssa tekee metsästyksen elävämäksi, viehättävämmäksi ja vastuullisemmaksi kuin muut urheilulajit. Teoksen alussa on ikäänkuin luonnoksia ja erillisiä metsästystilanteita, jotta lukija ja kertoja tutustuisivat toisiinsa. Metsästystilanteita ei tunne, ennenkuin on nähnyt, miten häivähtävät erot niitä erittelevät. Tämän johdosta kerrotaan ensi silmäyksellä metsästys-ympäristöstä, hyvästä seurasta ja yksinäisyyden autuudesta, kiikaritähtäämisen hankaluudesta ja lumouksesta, jännittävistä ketun- ja metsäjaspynnneistä sekä seikkailuista "Pensionaatti Käärmenpesällä". Hyljejaat, Alpit, Norjan tunturit ja suomalaiset karhumetsät ovat Bertil Haglundin ja hänen metsästäjäveljiensä tuttuja, ja hirvien jäljillä hän on kokenut juhlallisia tuokioita. Luku "Eläinten surmaamisesta" käsittelee vihdoin vakavassa sävyssä metsästyksen moraalista oikeutta ja sen erilaisia tulkintoja ja arvosteluja. Metsästyksen halu, sen jännityksen ja elämyksien kaipuu on niin suuri, että se muodostaa valtavia voimanlähteitä miehisille luonteille. Jokainen metsästäjä ja hänen läheisin piirinsä tuntee tämän harvinaisen vauhdikkaan ja tyylillisesti nautittavan teoksen omakseen.