Carlo Coccioli : Taivas ja maa

Carlo Coccioli on nuoren italialaisen kirjailijapolven lahjakkaimpia kertojia, jonka omaperäinen tienvalinta tuo mieleen yksinäisenä porrastuvan vuoripolun. Sisäinen tähtäin suuntautuu ylöspäin myös hänen suuressa menestysromaanissaan »Taivas ja maa», joka kertoo katolialaisen papin don Ardito Piccardin elämäntarinan. — Don Ardito joutuu seminaarivuosiensa ja apulaispappina olonsa jälkeen itäisen Chiaratoren vuoristokylän kirkkoherraksi. Hänen ensimmäinen saarnansa — armoton hyökkäys tekopyhyyttä vastaan — aiheuttaa jyrkän mielipiteiden jakaantumisen kyläläisten keskuudessa. Häntä vihataan mutta samalla ihaillaan — on myös lukuisia kannattajia, jotka palvovat ja rakastavat tätä merkillistä, päällisin puolin hermostunutta miestä, mutta todellisuudessa vain piinaan on Ardito kuitenkin jättää Chiaratoren pohdissakseen yksinäisyydessä ratkaista sisäiset taistelunsa. Ero ei kuitenkaan muodostu lopulliseksi. Vuosien kuluttua, suursodan raivotessa Italian eteläkärjessä hän palaa takaisin vuoristokyläänsä. Siellä hänen persoonallisuutensa kasvaa lopulliseen suuruuteensa, jossa järkyttävällä tavalla toteutuu ajatus uhreista ja lunastuksesta yhteislaukauksen kajahtaessa lumisena joulukuun aamuna.

Don Ardito on oman levottoman aikamme totuuden etsinnän, inhimillisen myötätunnon ja rakkaudeneväankeliumin henkilöitymä. Kirjailija on ikään kuin hänen olemuksensa lävitse ja siihen syvästi eläytyen nähnyt hyvän ja pahan ikuisen taistelun maailmassa. Näin on syntynyt sisäisiltä mittasuhteiltaan harvinainen romaani, jolla on arvostettu sijansa nykyeurooppalaisen kirjallisuuden valioluokassa.