Carlos Fuentes : Aura

Kosteuden ja mädäntyneiden kasvien haju kietoo sinut sisäänsä kun lasket askeleitasi, ensin kivisillä lattialaatioilla, sitten niitä seuraavalla narisevalla puulla, jonka kosteus ja tumm­ehtunut ilma ovat pehmentäneet huokoiseksi. Lasket kuiskaten kahteenkymmeneen­ahteen ja pysähdyt, tiikkikassi käsesi välissä, salkku puristettuna kylkeäsi vasten. Koputat oveen, joka haisee vanhalle ja kostealle männylle, etsit ovenkahvaa; lopuksi työnnät ja tunnet, nyt, kynny­s­maton jalkojesi alla. Ohueen, huonosti levitettyyn maton, johon kompastut, mikä saa sinut kiinnittämään huomiosi uud­e­nlaiseen valoon, harmahtavaan ja suodatettuun­eeseen, joka valaisee epäselvästi erottuvia hahmoja.

Aura on meksikolaisen taiturin taianomainen pienois­romaani, jossa goottilaisen romaanin perinne yhdistyy Latinalaisen Amerikan luonnolliseen yliluonnollisuuteen. Sisällöltään klassisen kauhutarinan päähenkilö olet sinä, joka otat vastaan oudon työtehtävän ikivanh­alta, sairaalta naiselta, ja muutat kauhistuttavan vanhuksen ja tämän ihanan sisaren tyttären rappeutuneeseen taloon. Kietoudut koko ajan tiukemmin ja tiukemmin talon outoon valo­hämärään, kauniin Auran lumovoimaan sekä vanhan rouvan houreisen hurmoi­toliinaan, ja vastaan tah­tomatta alati päästä selville karmaisevasta mysteeristä, joka s­it­oo nuoren ja vanhan naisen toisiinsa.

Aura on Carlos Fuentesin merkittävimpiä teoksia, se­ljen kultasepäntyötä, jossa uni ja valve, hallusinaatio ja todellisuus, valo ja varjot rakentuvat kirjalliseksi koruiksi, joissa kauhu­kin on kauneutta.