Charles MacHardy : Skorpionin viimeinen matka

Kun sukellusvene Skorpioni nosti ankkurin ja lähti emäaluksensa kyljestä vuoden 1945 alussa purjehtimaan Holy Lochista avomerelle, se kuljetti mukanaan jännitystaulasta, yhtä räjähtävää kuin sen kuusi torpedoa. Sen päällikölle, kapteeniluutnantti Chenyelle, partio tarjosi viimeisin tilaisuuden uran huipentamiseen.
Cheneyn kiihkeä kunnianhimo saa sotaväsymystä potevat miehet punnaamaan, ja ristiriita kärjistyy onnettomien sattumuksien ja tapaturmien myötä. Yksi matruuseista sairastuu; Cheney on vakuuttunut, että hän pinnana. Merimieesten kauna syvenee. Vielä muutama viikko, ja sota on lopussa. Miksi heidän pitäisi hikoilla pelosta potkurien suihkiessa yläpuolella ja aluksen vapistessa voimakkaista syvyyspommien räjähdyksistä? Ylimaatruusi Titt, sitkeä ja kokenut merikarhu, on vastuussa siitä, etteivät riidat puhkea väkivalkaisiksi. Tilanne on kuitenkin ylivoimainen. Tapahtumat tiivistyvät hänen käsittäessä Skorpionin lähestyessä Skagerakia ja takaa-ajokohteitaan saksalaisia sukellusveneitä.

Skorpionin viimeinen matka on jännittävimpiä sukellusvenetaruinoita mitä on kirjoitettu. Samalla se on elävä kuvaus toisessa maailmansodassa toimineista raavaista ja kovista miehistä, joiden rohkeus, sietokyky ja karheus välittyvät kirjasta yhtä todemukaisina kuin syvyysmittarin neulan värinä, miinan kiinnitysvajerin rahina rungossa tai rommiannoksen syvänvärinen hehku.