Daniel Barenboim : Daniel Barenboim : elämäni musiikissa

Daniel Barenboim (s. 1942) tuli kansainvälisen musiikkiyleisön tietoisuuteen ihmelapsena, jolle kaikki oli helppoa. Itse Wilhelm Furtwängler, Berliinin filharmonikoiden legendaarinen kapellimestari ennen Herbert von Karajania, etsi ihastua tähän polvivaiheessa lapsineroon ja kirjoittaa hänelle suosituskirjeen, joka avasi hänelle monta tärkeää ovea parinkymmenen vuoden ajan.

Barenboim ei jäänyt tähdenlennoksi vaan vakiinnutti nimensä lahjakkuutena. Pianistina hän ylsi hämmästyttäviin tekoihin soittamalla jo 17-vuotiaana kaikki Beethovenin sonaatit. Piano ei kuitenkaan riittänyt hänen ilmaisuvälineekseen. Hän alkoi myös johtaa ja sai vakiutustut luottamustaakseen mennä huippuyhtyeitä kuten English Chamber Orchestra, Berliinin filharmonikot, Pariisin orkesterin ja viimeksi Chicagon sinfoniaorkesterin.

Teoksessaan Barenboim keskittyy olennaisiin kysymyksiin ja kertoo arkipäiväistä ja ulkoisesta vain lyhyesti. Hän erittelee etisipiä suurten muusikoiden tyliä ja laajentaa lopuksi esityksensä filosofiseksi pohdiskeluksi siitä, mikä on tärkeää musiikissa ja elämässä erityisesti hänen isänmaansa Israelin kannalta.