David Grossman : Sinne missä maa päättyy

Takakansi

Vein Oferin sotaan. Vein hänet sotaan itse. Jos hänelle nyt tapahtuu jotain. Jos se oli viimeinen kerta, kun sain koskettaa häntä.

Oran mieleen välähtää hullu ajatus: jos äitiä ei voi tavoittaa, pojalle ei voi sattua mitään. Hän lähtee pakomatkalle ja ottaa mukaan nuoruudenrakastettunsa. Ora ei ole sallinut itsensä muistaa vuosikausiin, miten tiukasti hän ja Avram punoutuivat joskus toisiinsa.

Sukupolvensa nimekkäin israelilaiskirjailija on kirjoittanut aikamme suuren sodanvastaisen romaanin.

"Tuskallinen, kaunis, unohtumaton." - Paul Auster

Esittely

Kaksi nuorta miestä, Avram ja Ilan, ja nuori nainen Ora tutustuvat sairaalassa kuuden päivän sodan aikana 1967. Kolmiodraaman päätteeksi Ora valitsee Ilanin, muttei koskaan unohda Avramia.

2000-luvulla Ora juhlii jo poikansa Oferin armeija-ajan päättymistä, kun Ofer päättääkin palata eturintamalle ylimääräiseen palvelukseen. Suurhyökkäys on alkamassa.

Oraa kalvaa karmaiseva ennakkoaavistus, ja hän päättää lähteä patikoimaan Galileaan. Vastikään Ilanista eronnut Ora ottaa mukaansa Avramin, johon ei ole pitänyt yhteyttä vuosiin.

Ora ja Avram taivaltavat sekä sodan että rauhan rytmissä, heidän keskusteluissaan sodan kauhistuttavimmat koettelemukset asettuvat rinnan vanhemmuuden riemujen ja ahdistusten kanssa.

Ora puhuu taukoamatta Oferista; ainakin sanat pitävät pojan elossa. Ne samat sanat paljastavat elämän runtelemalle Avramille, että toisen ihmisen intiimi läheisyys on sittenkin mahdollista.