Edmund Husserl : Kartesiolaisia mietiskelyjä

Takakansi

Saksalainen filosofi Edmund Husserl piti kehittämäänsä fenomenologiaa filosofisena vallankumouksena – mutta miten saada muutkin vakuuttumaan asiasta? Alun perin vuonna 1931 ranskaksi ilmestynyt Kartesiolaisia mietiskelyjä on Husserlin tunnetuimpia yrityksiä esitellä ajatteluaan lukijakunnalle, jolle se ei ole entuudestaan tuttua. Teoksen nimi viittaa modernin filosofian isäksi kutsutun René Descartesin tutkimaan Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta. Descartesin tavoin Husserl etsi ehdottoman varmaa tietoa ja pyrkii luomaan uuden 'ensimmäisen filosofian', universaalin tieteen, johon kaikki erityistieteet voisivat nojata. Uuden ajan filosofian valtavirtaa seuraten myös Husserl paikantaa varman tiedon lähteen tietoisuuteen itseensä, subjektiin, mutta radikalisoi samalla aiemmat käsitykset subjektiudesta. Tietoisuuden eri tasojen ja kerrostumisen erittelyn ohella Kartesiolaisten mietiskelyjen keskeistä antia ovat tutkimukset intersubjektiivisuuden mahdollisuudesta sekä fenomenologisen filosofian metodin eli fenomenologisen reduktion tarkastelu.

Esittely

Saksalainen filosofi Edmund Husserl (1859-1938) piti kehittämäänsä fenomenologiaa filosofisena vallankumouksena - mutta miten saada muutkin vakuuttumaan asiasta? Alun perin vuonna 1931 ranskaksi ilmestynyt Kartesiolaisia mietiskelyjä on Husserlin tunnetuimpia yrityksiä esitellä ajatteluaan lukijakunnalle, jolle se ei ole entuudestaan tuttua.

Teoksen nimi viittaa modernin filosofian isäksi kutsutun Rene Descartesin tutkielmaan Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta. Descartesin tavoin Husserl etsii ehdottoman varmaa tietoa ja pyrkii luomaan uuden ”ensimmäisen filosofian”, universaalin tieteen, johon kaikki erityistieteet voisivat nojata. Uuden ajan filosofian valtavirtaa seuraten myös Husserl paikantaa varman tiedon lähteen tietoisuuteen itseensä, subjektiin, mutta radikalisoi samalla aiemmat käsitykset subjektiudesta.

Tietoisuuden eri tasojen ja kerrostumien erittelyn ohella Kartesiolaisten mietiskelyjen keskeistä antia ovat tutkimukset intersubjektiivisuuden mahdollisuudesta sekä fenomenologisen filosofian metodin eli fenomenologisen reduktion tarkastelu.