Edna O'Brien : Pakanallinen paikka

Kylässä oli kolmekymmentä kapakkaa. Välillä isä oli velkaa jokaiseen. Pitkän juoppoutelkauden jälkeen hän meni »kuurille» luostariin. Lähellä asui tätí, joka oli rakastanut rakkautta. Kuten kaikista kylästä tästäkin kylästä lähdettiin maailmalle paremman elämän toivossa. Kaunis isosisko Emma lähti ja palasi takaisin raskaana. Myös Ambie-renki lähti. Jotkut eivät ehtineet: Della, opettajani Davitt, Bride-tädin mies.

Edna O'Brien on palannut lapsuutensa maisemaan, nyt kypsänä kirjailijana, joka uskaltaa muistaa, nähdä ja kertoa. Ja tulos on väkevä. Irlanti, tuo »pyhimyisten ja marttyyrien maa» elää kirjan sivuilla kauniina ja tuoksuvana, vihreänä ja houkuttelevana. Ihmiset rakastavat yhtä kiihkeästi kuin aavikatkin, riutuvatusevasti ja surevat yhtä ehdottomasti – he ovat kuin osa alkumaiasto luontoa. Elämässä on elämisen maku. Miksi maailma muuttaa, miksi ei Edna O'Brienille paratiisi, miksi se on pakanallinen paikka, joka kipeästi kaipaa muuttamista?

Tunnetun irlantilaisen kirjailijan väkevä kuvaus lapsuutensa Irlannista