Eelis Gideon Gulin : Elämän lahjat 2 : 1945-1966

Kaksikymmentä vuotta Tampereen piispana, kristillisen demokratian rakentajana. Kiitetyn muistelmateoksen jatko, jossa tulee esiin Gulinín osallistuva rooli kirkossamme.

»Ensiksi ihminen, toiseksi kristitty ja vasta kolmanneksi kirkonmies!» Ruotsalaisen ystävän ohje tunnuslauseenaan Eelis Gulin ryhtyy piispanistuimelta toteuttamaan sosiaalista sillanrakennusohjelmaansa, viemään sanomaa työväentaloihin ja tehtaisiin, vaatimaan työväestölle sananvaltaa kirkon asioissa. Sovitteleva, myönteisenä ja huumorintajuisena hän liikkuu laajassa hiippakunnassaan pappilasta pappilaan, seurakunnasta toiseen. Hän vierailee kouluissa, opistoissa, sairaaloissa ja vanhainkodeissa, osallistuu kokouksiin ja keskusteluihin, ottaa kantaa kirkollisiin, yhteiskunnallisiin, poliittisiinkin kysymyksiin. Ja mikä tärkeintä: uusia yhteyksiä syntyy kaikkia kansankerroksia edustaviin ihmisiin. Henkilökuvien joukossa saavat sijansa vuorineuvos, tuomiorovasti, kirvesmies.

Teos antaa elävän kuvan kirkon käytännöllisestä ja hengellisestä työstä, ja siihen sisältyy myös rakentava kritiikkiä. Ulkomaiset yhteydet ovat korostetusti esillä, sillä Gulin on piispanakin maailmamatkaaja, Suomen kirkon edustava lähettiläs Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa, Amerikassa. Näköaloja avartavissa matkakuvauskissaan kirjoittaja osoittaa, että yksityisen ihmisen tie kulkee suomalaisen kirkon ja kansojen maailmanlaajuinen yhteys.